Deittailusta
Heiii! Sori niille jotka ootti sunnuntaina postausta, mulla oli suoraa sanoen kauhee darra. Maanantaina taas maailman paskin päivä ikinä…. mm. sytytin mun kämpän melkee tulee, tää tapahtu extrana kaiken muun päälle ihan päivän päätteks. Partsi täynnä savua ja kauhee käry sisällä. Mut siitäki selvittii. Tiistaina mun oli tarkotus kirjottaa mut ihan kauhee lack of inspiration. Onneks mun ihana ystävä kävi löhöilemässä mun kans ja juttelin kivoille tyypeille illalla mistä sain inspistä nyt vihdoin kirjottaa!
Vähän tuohon edelliseenki kirjotukseen viitaten; vähän deittailusta!
Nojoo. Mä en ensinnäkään deittaile. En oikee osaa. Siis mennä treffeille, antaa parasta kuvaa itestäni ja olla jotenki asiallinen ja tehä vaikutus. Ei oo mun juttu, en oo yhtään romanttinen tai kovinkaan asiallinen/konservatiivinen ihminen. Kiroilen, käytän sarkasmia, puhun suoraa, esitän suoria kysymyksiä.. En tiiä onko se huono juttu mutta annan itestäni mielummin aidon kuvan, ja oon mitä oon. Ehkä mulla jopa korostuu treffaillessa sellanen ”Mä oon liian lähiö sun tee-kutsuille, mä oon liian lähiö sun korville, mä oon liian lähiö sun silmille, lähiö,lähiö, vaik mä lähiöstä lähin jo” 😀 kubea lainaten. Varsinki sillon jos toinen osa-puoli käyttäytyy erittäin kohteliaasti, romanttisesti ja asiallisesti. Yks kerta esim. Yks jäbä toi mulle ruusuja, mansikoita, suklaata ja viiniä. Arvostan toki panostusta ja elettä, ja sitä et selvästi haluaa nähä vaivaa, ja viini oli tervetullut juttu toki. Mutta tuntu että kaikki se oli niin teennäistä, ja puheenaiheetki jo ennalta mietitty. Haluun enemmän jotain aitoo, ihan normi hengailua ku tutustun ihmiseen. En pidä siitä ajatuksesta että pyritään antaa itestä jotenki korostuneen hyvä kuva, ja jätetään kaikki ne imperfectionit kertomatta ja puhutaan vaan saavutuksista ja menestyksestä elämässä. Toki niistäki on hyvä puhua mutta jos se koko keskustelu on sitä et ”mä oon niin diamond” niin kyllä se on mulle turn off. Ja varmaan just tollasten ihmisten kanssa mulla korostuu se et ”no iteppä en oo mikää diamond et mitässä täällä mun kans teet”- asenne.. 😀
Just ehkä ton takia en käy treffeillä. Ihmisillä on tapana esittää jotain sankaria ku ne menee treffeille, sen sijaan et ois rehellinen ja aito. Jo se lähtökohta treffailussa on se että treffien pitäis onnistua jotenki täydellisesti, on joko onnistuneet tai epäonnistuneet treffit. Ja jos heti pyrkii alusta asti siihen että haluaa et ne onnistuu niin kyllä se helposti menee siihen yli-yrittämiseen. Mun lähtökohta uuen ihmisen tapaamisessa on se ettei ne oo mitkään treffit ku meen ekaa kertaa hengaa, mä meen tutustuu IHMISEEN, ehkä tulevaan ystävään, kaveriin, tuttuun, baari-kaveriin, lenkkeily-kaveriin, ehkä ei tulla juttuun ja ei enää nähä tai puhuta ja moikataan ku törmätään. Ehkä se viimenen ajatus/odotus on se et ”oiskohan tosta mun mieheks..” en mä sitä hae, aikahan sen näyttää eikä yhtien eikä kahtien tai kolmienkaan treffien perusteella ihmiseen tutustu niin että sen vois tietää. Yksinkertasesti jos on kivaa hengailla niin sehän saa jatkua niin kauan ku molemmat viihtyy, ja antaa luonnollisesti suhteen syventyä jos se tuntuu oikeelta.
Mä en oikeen tykkää koko ”treffit” sanasta. Siihen liittyy heti niin paljo kaikkee odotuksia ja vaatimuksia miten kaiken kuuluis mennä. Ja lisäks oon sellanen tyyppi et uskon et kaikki kyl tapahtuu luonnostaa ku on oikee aika, mullon luja luotto universumiin ja siihen että kaikki tapahtuu niinku pitääki, sillon ku on sen aika. En ihan sisäistä sitäkään ajatusta et ihmiset hakemalla hakee jotain ihmistä elämään, oon tosi skeptinen ton suhteen.. Saatan olla väärässä, mutta musta tuntuu että monet hakee just sitä ”puuttuvaa palasta” joka täydentäis jotenki omaa elämää ja tois jotain iloa ja rakkautta kun sitä ei yksin itsestä ja elämästä löydä, ja toi on ihan täysin väärä lähtökohta. Ei pitäs ikinä hakee toisesta noita asioita vaan ettiä ne omasta elämästä ja itestä ensin yksin ja sit ku on täysin ”kokonainen” yksin ja onnellinen omassa elämässä, ottaa siihen toinen jos siltä tuntuu. Muuten suhde menee siihen että toisella on avain sun onnellisuuteen ja rakastettuna olemisen tunteeseen.
Toki on varmasti niitäki jotka kokee ettei tarvi ketään, ei tarvi parisuhdetta vaan se ois kiva lisä. Et olis vaan kiva jakaa omaa valmiiksi onnellista elämää jonku toisen kans. Senku tietäs keitä nää tyypit on, monestikkaan ne ei taia tietää sitä itekkään. Näyttäs siltä ettei kovin moni analysoi sitä omaa tilannetta tai syitä siihen miks haluu parisuhteen; paikkaako se jonku aukon sussa vai onko se vaan et no ”whatever oon onnellinen sinkkuna ja oisin ehkä parisuhteessaki”- mentaliteetti.
Mä en ainakaan halua olla kenellekkään mikään aukon paikkaaja koska sillon se avain toisen onneen on mulla ja en halua kantaa sitä. Haluun ettei musta olla niin riippuvaisia.
Mutta niille jotka oikeesti tietää että ootte onnellisia sinkkuna, ette tarvi parisuhdetta, vaan se ois ihan tervetullut juttu niin menkää ihmeessä tapailee ihmisiä! Toivon vaan että kaikki te löytäsitte sellasen tyypin joka on samoilla linjoilla ja syyt treffailuun on samat ku sulla. Sillon asiat tapahtuu omalla painolla siihen suuntaan ku kuuluuki, ja kaikki asioiden kulkusuunnan painostaminen on pois. Ettei koiteta maalata esim toisesta jotain potentiaalista kumppania ku sitä niin kovasti tarvii, eikä varsinkaan itestä et tekis jotenki lähtemättömän vaikutuksen ja saisit sen mitä tarvit.
Mun mielestä hyvät treffit tapahtuu ilman mitään ennakko-oletuksia, mitään odottamista siitä miten kaikki etenee, ja se oma ”mind-state”; et ihan sama miten se menee, jos on kivaa niin kiva, jos ei niin seki aivan fine. Sillon ku et oo liian pessimistinen, etkä optimistinen, vaan oot aivan täysin realistinen ilman odotuksia, voit olla just niin oma-ittes ku oot, ja sillon se toinenki saa susta aidon kuvan etkä tee valheellista vaikutusta ja totuus tuu myöhemmin esiin ja toinen pettyy ja jättää, ja sun tinder-kierre jatkuu niin kauan et annat itestäs aidon kuvan ja viehätät sulle oikeenlaista tyyppiä. Ja hyvä ystävä on aivan yhtä arvokas asia ku tuleva kumppani. Eikä silläkään väliä jossei vaa klikkaa, ei sitä tarvi mitenkään itteesä ottaa, koska ihmiset on erilaisia eikä kaikkia vaan pysty miellyttää. Jatkan tästä seuraavassa jaksossa!
Kommaa alle jos herätti ajatuksia tai kysymyksiä! :)
”The only date I go for is fair trade juicy dates at market” – Jenni’s life-philosophy :D
https://www.youtube.com/embed/xYdgNfeSVkk