Näin Black fridayn lähestyessä haluaisin vähän puhua kuluttamisesta, painotan tässä nyt vaatteiden hankkimista.

Mitä arvoja sulla on vaatteiden hankinnassa? Mitkä sun kriteerit vaatteelle on kun ostat sen? Mikä vaikuttaa kuluttajana sun ostopäätökseen? Onko se edullinen hinta, laatu, kuinka muodikas vaate on tällä hetkellä?

Monet pikamuoti-ketjut kuten H&M, Zara, Mango, Bull&Bear, Massimo Dutti, Lindex, Vero Moda, Primark, New yorker jne. Valmistavat Suomessa myytävät tuotteet pääosin Aasiassa, yleisiä valmistusmaita on Kiina, Bangladesh, Vietnam, Intia.. 

Paljon on kritisoitu pikamuotiketjuja lapsityövoiman käytöstä, työntekijöiden huonoista työolosuhteista, sekä liian alhaisesta palkasta ja kestämättömistä materiaaleista. Tämä on täysin aiheellista, sillä pahimmassa tapauksessa työntekijät tekevät 14h työpäiviä ”hikipajoilla”, kohtuuttomalla tahdilla, parilla vessatauolla ja yhdellä ruokatauolla. Tämän päälle he saattavat joutua ylitöihin, tai jopa yötöihin. Monet tehtaat on rakenteeltaan heikkoja, paloturvattomia, terveydelle haitallisia eikä työntekijöillä ole tarvittavia suojavaatteita kemikaalien käsittelyä varten. Bangladeshissa paloi pari vuotta sitten tehdas, jossa kuoli yli 1000 työntekijää. Työntekijöitä sairastuu hengitystiesairauksiin kemikaalien käytön takia ilman kunnollista tilan ilmastointia ja hengityssuojia. Työntekijät pyörtyy heikon ilmastoinnin, kovan työtahdin ja puutteellisen tauottamisen takia. Monet työntekijät tienaavat alle 1e tunnissa. jopa alle 50 senttiä. Kuukausi palkka on yleensä 25-65e välillä. Työntekijät saattavat olla velkaa työnantajalle puutteellisen koulutuksen takia tai työpaikan tarjoaman ruuan takia. Yleensä työnantajat palkkaavat naisia töihin, koska heillä on tapana kapinoida vähemmän kuin miehillä. Tehtaissa työskentelee n.60 miljoonaa ihmistä ympärimaailmaa, joista yli 80% on nuoria Aasialaisnaisia. Naisten täytyy ottaa lapset mukaan töihin sillä muuten rahat ei riitä perheen elättämiseen. Monet tienaavat kuussa vähemmän mitä kaikkiin pakollisiin menoihin menee. Työlainsäädäntöä ei ole, tai sitä ei noudateta.

Vaatealan-yritykset eivät pysty valvomaan työlainsäädännön ja ihmisoikeuksien toteutumista tehtailla. Yksi H&M:n takki voi olla valmistettu yhteensä 10 eri tehtaalla ympäri maailmaa. On erikseen tehtaita joissa ommellaan vetoketjut, toisessa saumat, yhdessä napit jne. Takki voi kiertää Kiinasta Intiaan, sieltä Thaimaahan, sieltä Bangadeshiin ja sieltä Ranskaan josta se tuodaan Suomeen myytäväksi. Lopulta tuotteeseen lyödään lappu ”Made in France”. Vaikka Ranskan tehtaalla toteutuisi työlainsäädäntö 100%, muilla tehtailla välttämättä ei. Valmistusmaa ei siis yksin kerro sitä onko tuote eettisesti valmistettu.
Kuitenkin monissa vaatteissa on ilmoitettu Aasian maa valmistusmaaksi, yritykselle on halvempaa käyttää näitä tehtaita, joissa työntekijöille ei makseta kunnollista korvausta työstä. On ihan päivänselvää että kun ostat sen Bangladeshissa valmistetun 5e t-paidan H&M:lta, kaikkien vientikulujen, myyjän palkan, yrityksen tuoton, ja muiden välikäsien jälkeen ompelijan palkka on ihan muutama hassu sentti. Hintakaan ei kerro tuotteen eettisyydestä mitään, jos ostat Chanelin 100e laukun, brändi saattaa ottaa siitä marginaalituottoa jopa 80%, loput tuotot jaetaan edellämainittujen välikäsien kesken. On enemmän sääntö kuin poikkeus että vaatteen valmistaja saa tuotteesta sen pienimmän prosentin; materiaalin viljelijät tehdastyöläisiäkin pienemmän.

Monet yritykset käyttävät vastuuvalvotajärjestelmiä, joiden tehtävänä on todistaa kuluttajalle että brändin tuote on valmistettu eettisesti. Vastuujärjestöjä on tuhansia, yksi yleinen ja merkittävä on BSCI-malli, jota käyttää mm. Gina Tricot, Marimekko ja Stockmann. Vastuujärjestön työntekijöiden tehtävänä on huolehtia että työntekijöiden oikeudet toteutuu. He tekevät tarkastuksia tehtaille, joko ilmoittamatta tai etukäteen ilmoittamalla. Jos ongelmia tehtailla ilmenee, yritys voi vaatia vastuujärjestelmää korjaamaan ne jopa heidän välisen sopimuksen irtisanomisen uhalla. BSCI:n toiminnassa on paljon epäkohtia, yksi suurimmista on se ettei heidän vastuulla ole materiaalien, kuten puuvillan viljeilijöiden oikeudet, vaan tehtaiden omistajat ovat vastuussa heidän palkasta. Kun tehdastyöläiset eivät tienaa edes minimi-palkkaa, voitte vaan kuvitella millä hinnalla he pystyvät ostamaan viljelijöiltä materiaaleja.. ja siitä sitten koostuu viljelijöiden palkka.

Gina Tricot ja muut yritykset maksavat jäsenmaksua vastuujärjestelmälle. Molemmat osapuolet hyötyvät sopimuksesta, Gina Tricot vapautuu vastuusta huolehtia itse työntekijöiden oikeuksista, vastuujärjestö saa palkkansa. BSCI-llä on lukuisia yrityksiä asiakkaana, ja yrityksellä taas yli 10 tehdasta ympärimaailmaa. On ihan absurdia olettaa että järjestö pystyisi tehokkaasti valvomaan joka ikisen yrityksen jokaista tehdasta. Tehtaiden tarkastuskäynnit tehdään yleisesti tuotteeseen merkattuun valmistusmaan tehtaaseen; jos lapussa lukee Ranska, käynti tehdään sinne, eikä millekkään niistä Bangladeshin, Kiinan, Intian tehtaalle jossa kankaat on ommeltu ja napit kiinnitetty. Monet yritykset kuten Gina Tricot on ohjeistanut vastuujärjestelmää ilmoittamaan tehtaille etukäteen käynnistä, sillä yritys haluaa luoda luottamusta tehtaiden työntekijöihin.

Esim H&M ja Kesko, jonka tuotteet tulevat Aasiasta, valvoo omatoimisesti tehtaitaan. Kuluttajalle ei ilmoiteta kuinka tehokkasta valvontaa he tekevät. Jos H&M tekee tarkastuskäynnin tehtaalle jossa ilmenee ongelmia, he vaativat tehdasta korjaamaan puutteet. Jos puutteita ei saada korjattua, yritys voi sulkea tehtaan. Tämä yritykselle tappiollista, sillä he menettävät työntekijöitä. Yritys hyötyy siitä kun tehdastyöntekijöille ei makseta edes minimipalkkaa, ja materiaalit ovat heikkolaatuisia ja lyhyt-ikäisiä. He pystyvät näin myymään tuotteen edulliseen hintaan, ja kuluttajathan haluavat ostaa edullisia trendikkäitä vaatteita. Jos tehdas suljetaan, tehdastyöntekijät menettävät tulonsa ja elinkeinonsa. Kukaan kehitysmaan tehdastyöntekijöistä ei haluaisi menettää työtänsä, he haluavat vain oikeuksia. Maassa jossa ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, työlainsäädäntöä poljetaan, missä on paljon köyhyyttä, on myös paljon rikollisuutta. Kaikki naiset varmasti mielummin ompelee vetoketjuja sillä surkealla palkalla kuin myy itseään tai huumeita kadulla, tai ryöstää ja kerjää.

Kuluttajalla on siis loppukädessä vastuu mihin suuntaan haluaa maailman tasa-arvoa, oikeuksia ja luonnonvarojen kulutusta ajaa. Jos ostat sen H&M:n 5e kiinassa valmistetun vaatteen, tuet mm. naistenoikeuksien alas polkemista. Se muutama sentti mikä siitä ompelijalle jää käteen ei edistä mitenkään maailman tasa-arvoisuutta, vaan antaa viestin isoille yrityksille että halvoille vaatteille on kysyntää, lisätkää tarjontaa, ja taas painetaan entistä kovemmalla tahdilla tehtailla. Jos taas ihmiset eivät osta, ja alkavat boikotoida näitä pikamuoti-ketjuja, vaarana on työntkijöiden tulojen menetys, mikä voi ajaa pahimpaan mahdolliseen elinkeinoon. Tavoite olis että työntekijät voisivat pitää työpaikkansa, ja heillä olisi työlainsäädäntö jota noudatettais, niin että he saisivat kohtuullisen korvauksen työstään ja työolot kohentuisi.

Jos yritys ajetaan alas, sadat tuhannet työntekijät menettävät elinkeinonsa. Yksinään jo H&M työllistää yli 171.000 työntekijää. Bangladeshissa vaatetuotanto kattaa n.80% vientiteollisuudesta, ja työllistää n. 4 miljoonaa ihmistä. Heidän maantalous on pitkälti riippuvainen vaatetuotannosta.  Kehitysmaissa ei oo mitään sosiaaliturvatukia niinku meillä, jos haluaa ruokkia perheensä ja pitää kotinsa on pakko saada se raha jostain. Jos he menettäisivät työnsä, joutuisivat työttömiksi kouluttamattomina ja köyhyysrajan-alapuolella elävinä, veikkaisin että rikollisuus lisääntyis ja vauriot olis valtavat kollektiivisesti sekä yksilötasolla.

Monen yrityksen täytyisi nostaa tuotteidensa hintoja vain 5-10% jotta tehdastyöntekijöille voisi maksaa yli kaksinkertaista palkkaa. Jos me maksettas vaatteista 5-10% enemmän, ei me huomattas edes sitä eroa. Mutta yritykset on huomannut että halpa pikamuoti myy, kuluttajat eivät arvosta laadukasta ekologista materiaa ja vaatteen pitkäikäisyyttä, vaan halutaan aina uutta, paljon ja halpaan hintaan. Mennään muotivirran mukana. Vaatebisneksen eliitti päättää että eläinkuosi on nyt IN, ja mehän ostetaan sitä. Kohta raita-kuosi on IN ja ollaan taas shoppailemassa. Me puetaan päällemme sitä mitä ne haluaa, ja ne saa voitot ohjailemalla meitä ostamaan sesonkimuotia halpaan hintaan. Sesonkimuoti vaihtuu jatkuvasti, mikä oli 2kk sitte cool, on nyt last season. Jos ostat jokaisen sesongin tuotteen kuukausittain pikamuoti-ketjulta, se kuluttaa luontoa ihan älyttömän paljo, sekä edesajaa ihmisoikeuksien toteutumattomuutta ja ilmastonmuutosta.

No mut jotta ei nähtäis vain niitä ongelmia niin mennäämpä niihin ratkaisuihin. Itse näkisin että toimivin keino olisi viestittää yrityksille että halutaan auttaa heitä maksamaan työntekijöilleen oikeuden mukaista palkkaa ja auttaa heitä edistämään kestävää kehitystä ja säästämään luonnonvaroja. Tämän viestin voisi antaa ostamalla vain ”kalliita” ekologisemmin valmistettuja vaatteita, ja perustella siitä suoraan yritykselle sähköpostilla miksi ei osta halvimpia, luonnonvaroja kuluttavia, kaukana tuotettuja vaatteita. Meidän näkemys kalliista ja edullisesta vaatteesta on niin vinksahtanut, ollaan niin totuttu näihin H&M- tasosiin hintoihin että pidetään 30e maksavaa t-paitaa kalliina.
Toinen keino on boikotointi. Jos päätät boikotoida, laita siitä perustelu yritykselle minkä takia. Hiljaisella boikotoinnilla tuskin saadaan viestiä perille. Uskon hyvin perusteltuun ja rakentavaan viestistään. Kun yritykset eivät enää näe kannattavuutta halpatyövoiman käytössä, heidän pitää muuttaa asioita.
Kolmas keino on lähettää viesti yritykselle missä vaaditaan heitä julkaisemaan lista kaikista maissa joissa tuote on valmistettu, sekä tuotteen valmistukseen menevistä kuluista, ja kuinka tuotteen myyntihinta jakautuu viljelijöiden,valmistajien,maahantuojien, tavarantoimittajien, myyjien jne kesken. Näkisin että kaikkien näiden keinojen avulla voitaisiin saada yrityksiä muuttamaan toimintaansa. Eivät ne johtoasemassa olevat halua menettää hyvin tuottavaa elinkeinoaan. Jos vaihtoehtoina on konkurssi tai strategian muuttaminen, varmasti he muuttavat strategiaa. Mutta niin kauan kun viesti ei mene perille, mikään ei muutu.

Tässä mun vinkkejä ekologiseen ja eettiseen vaatteiden ostamiseen;

*Jätä ne halpisvaatteet sinne pikamuoti-ketjujen hyllyille. Voit suhteuttaa hinnan siihen kuinka paljon arviot että tuotteeseen on käytetty luonnonvaroja ja työtunteja, kuinka monella tehtaalla se on käynyt, eli paljonko tuotteessa on yksityiskohtia. Jos talvitakin hinta olisi 30e, missä on vetoketju, paljon eri materiaaleja, karvahuppu, polyesteriä, akryyliä, nappeja, kiristysnauhoja yms, 30e ei mitenkään riitä korvaamaan kaikkia välikäsiä ja kuljetuskuluja mitä sen valmistuksessa on aiheutunut. Eli luonto kärsii, yritykset vie voitot ja viljelijät ja tehdastyöntekijät tekevät kovimman duunin surkealla palkalla.

*Jos käytät pikamuotiketjuja, osta heiltä vain ekologisesti valmistettuja vaatteita.

*Jos olet ostamassa tietyn brändin vaatteeita, googlaa onko heidän toiminnastaan uutisoitu, esim. kun googlaa ”Nike child labour” tulee heti monen median kirjottamia artikkeleja.

*Panosta laatuun, materiaaliin ja pitkä-ikäisyyteen. Valitettavasti kaikista suosituimmat ja halvimmat materiaalit; puuvilla, akryyli ja polyesteri kuluttavat kaikista eniten luontoa. Pikamuoti-ketjut käyttävät yleensä juuri näitä materiaaleja joita ei ole tehty kestämään.Yksipuuvilla kilo vaatii 20 000-40 000 kiloa vettä. Puuvillatuotanto on jo johtanut Aasiassa järven kuivumiseen. Akryyli taas on maaöljystä valmistettava synteettinen kuitu, jonka valmistaminen vaatii eniten energiaa. Jos sulla on joku neule joka nyppyyntyy muutaman pesukerran jälkeen, se sisältää tod.näk. akryyliä. Polyesteri valmistetaan uusiutumattomasta maaöljystä, josta aiheutuu päästöjä ilmastoon, vesistöön ja ympäristöön. Parempia vaihtoehtoja näille on luomupuuvilla tai reilunkaupan puuvilla, silkki, pellava, hamppu, bambu, nylon, kierrätys-polyesteri…. Katso ettei tuote ole ainakaan 100% puuvillaa, akryyliä tai polyesteriä, pyri pitämään niiden määrä mahd. pienenä.

*Älä osta hiekkapuhaltamalla kulutettuja farkkuja mistään, vääränlaisen hiekan käyttö yhdistettynä huonoihin työtiloihin ja puutteellisiin hengityssuojiin on tappavan vaarallista. Työntekijä hengittää piioksidia joka jää keuhkoihin, ja vaarana on sairastua pölykeuhkotautiin tai keuhkosyöpään, joka johtaa kuukausien tai vuosien sisällä kuolemaan. Sosiaaliturvattomassa maassa mihin tahansa sairastuneena sun on vaikea saada lääkärinapua ja asianmukaista hoitoa, ja se ei siellä mitään ilmasta oo. Joten pliis jos ostatte kulutetut farkut ottakaa selvää millä menetelmällä ne on kulutettu. Esim. Gina Tricot on kieltänyt kokonaan hiekkapuhallus-menetelmän, mikä lukee heidän sivuillaan. Helpointa ja kivointa on kuluttaa itse farkut esim hiekkapaperilla sellaisiksi kun haluaa.

*Noudata pesu-ohjeita, näin vaate kestää käytössä pidempään. Pese aina vain täysiä koneellisia. Panosta pesuaineisiin, mitkä on ympäristöystävällisiä eikä vaurioita vaatetta.

*Mieti TARVITSETKO OIKEASTI JOTAIN TUOTETTA? Esim. nyt Black Fridayna voit miettiä ostaisitko tuotteen jos se olisi normaalihintainen. Jos et, et tarvitse sitä oikeasti.

*Suosi kotimaista, tai lähellä tuotettuja vaatteita. Näin välikäsiä on vähemmän, ja säästät luontoa sillä vaatetta ei tarvitse kuljettaa kaukaa. Lopeta Kiinasta tilaaminen, ne Wishit ja muut ei kuulu Suomalaisille. Jos tilaat ulkomailta, tilaa mahdollisimman läheltä kuten naapurimaista. Pyri minimoimaan kilometrit varaston ja itsesi välillä.

*Jos vaatteella on sertifikaatti, esim reilunkaupan merkki, ainakin tiedät että sen ekologisuuteen on oikeasti panostettu. Sertifikaatit maksaa yrityksille, minkä takia jollain kotimaisella pienyrityksellä ei välttämättä oo sertifikaattia, vaikka vaatteet olisi eettisesti ja ekologisesti valmistettu. Sertifikaateissakin on eroja, niistä kannattaa lukea lisää googlaamalla.

*Ota selvää aina ennen vaatteen ostamista uutena, mistä materiaalista se on valmistettu, missä, suhteuta hinta, ota selvää liikeen vastuunvalvojasta, jos sitä ei ole selkeästi ilmoitettu yrityksen sivuilla, osta jostain muualta. Voit myös lähettää yrityksen johdolle sähköpostia ja kysyä heidän tavasta huolehtia työntekijöiden oikeuksista ja kestävästä kehityksestä.

* KIERRÄTÄ,KIERRÄTÄ,KIERRÄTÄ! Osta kirppareilta, myy kirppareilla.  Kun sulla ei oo enää käyttöä vaatteelle, anna kavereille, perhetutuille,vähävaraisille jne. lopulta kun vaate on täysin loppuun kulutettu ja käyttökelvoton vie se vaatekeräykseen, tee siivousrättejä tai laita sekajätteeseen millon se hyödynnetään lämmön-, ja sähköntuotantoon.

* Korjuuta vaatteet, älä osta uutta. Vie ne ompelijalle tai ompele itse.

*Muokkaa vaatteista omannäköisiä/ trendikkäämpiä, esim. t-paidasta voit leikata crop topin ja ommella hihamerkkejä, taskuja, mitä ikinä keksitkään. Farkkuihin voit tehdä itse reikiä jos tykkää.

*Älä osta uutena mitään yhdenillan-juttuja, kuten kimaltelevaa paljetti-pikkumustaa pikkujouluja varten. Et oikeasti käytä sitä kuin sen yhden kerran vuodessa, ja todennäköisesti seuraavan vuoden pikkujouluissa haluat käyttää jotain muuta. Jos päätät ostaa, panosta sen materiaaliin niin että voit käyttää sitä seuraavat 30 vuotta pikkujouluissa.

*Jos sulla on näitä yhdenillan-juttuja vaatekaapissa, kuten pukuja, valmistujaismekkoja, vanhojentanssimekkoja, häämekkoja tms voit vuokrata niitä netissä, tai voit lainata kaverille.

*Voitte vaihdella kavereiden kanssa vaatteita jotta molemmat pääsisivät vanhasta eroon ja saisivat uutta tilalle.

Noh siinä tuli joitain vinkkejä! Itse ostan yleisesti vaatteeni käytettynä. Kirppareilla on paljon mielenkiintoisempaa pyöriä ku missään massakaupoissa, voit itse valita susta kivannäkösiä sun persoonaan sopivia vaatteita edellisiltäkin sesongeilta. Mä tykkään myös seurata muotia, hyvin usein löydän tämän kauden vaatteita kirppareilta hyvin nopeaa sen jälkeen kun ne on tullu kauppoihin. Tykkään paljo vintage-tyylistä ja retrosta, parhaat löydöt oonki tehny just kirppareilta. Nykyään netissäki on ihan huippuja nettikirppareita, josset oo kokeillu zadaa-appia niin lataa se! Facebookin kirppareita kannattaa myös hyödyntää.

Lisäksi ompelen jonkin verran itse vaatteita kierrätetyistä kankaista, niitä on kiva suunnitella ja toteuttaa itse ja tehdä just omaan makuun sopiva. Eniten tykkään entrailla vaatteista omannäköisiä juurikin leikkaamalla crop-toppeja ja tekemällä farkkuihin reikiä, ompelemalla resoreita, nappeja, taskuja yms, näin vaate saa ”uuden elämän” ilman että joudun ostamaan uutta. Käytän näitä H&M:ää ja muita pikamuoti-ketjuja todella harvoin. Ostokerrat tällaisissa liikkeissä on hyvinkin yhdenkäden sormilla laskettavissa vuodessa.

Mulla on kuitenkin paljonpaljonpaljon parannettavaa omissa ostovalinnoissa niin vaatteiden kuin muidenkin tuotteiden ekologisuuden ja eettisyyden kannalta. Nyt asiaan enemmän perehtyneenä aion itse luvata etten enää osta pikamuoti-ketjujen vaatteita uutena, ennenkuin yritys todistaa pystyvänsä takaamaan työntekijöille heidän oikeudet. Pistän mielummin omat arvoni sen edelle että pääsisin helpommalla ja halvemmalla. Kun ostan uutena, maksan mielummin t-paidasta 35e jos se on ekologisesti ja eettisesti valmistettu ja tuotto jakaantuu oikeudenmukaisesti valmistajien, välikäsien ja myyjien kesken. Jos jokainen panostais tuotteen materiaaliin ja pitkäikäisyyteen, miettis ennen ostopäätöstä tuotteen hiilijalanjälkeä ja eettisyyttä, säästettäs ihan hirveesti luonnonvaroja, edesajettas tasa-arvon, työlaisäädännön ja ihmisoikeuksien toteutumista ympäri maailmaa.

Oon kuitenkin onnellinen siitä että monet pikamuoti-ketjut ovat kehittäneet toimintaansa viimeisten 5 vuoden aikana paljon, ja ottaneet enemmän huomioon työturvallisuutta ja tuotteidensa ekologisuutta. Monilla ketjuilla kuten H&M:llä ja Gina Tricot:lla on konsepti, jonka vaatteet on valmistettu ekologisemmin. Kuitenkin niidenkin hinnat on edelleen erittäin alhaiset, sekä joidenkin vaatteiden materiaalit saattaa olla 85% puuvillaa ja 15%polyamidia. Joskus jopa tullut vastaan näitä joita väitetään ekologiseksi mutta materiaali on silti 100% puuvillaa, valmistusmaa Banglades ja hinta 9.90e. Kannattaa olla tarkkana eikä luottaa siihen että tuotteen väitetään olevan ekologinen. Ja vaikka tuote olisi 100% ekologisesti tuotettu, se ei tarkoita että se olisi eettinen, että viljelijät ja valmistajat saisivat siitä oikeudenmukaisen palkan heidän työlainsäädäntö toteutuis. Varmasti yrityksillä on tehtaita missä valmistajat saavat kohtuullista korvausta, ja työympäristö on turvallinen, ja varmasti niitä missä oikeudet ja lait eivät toteudu. Sitä prosentti määrää kuinka monessa tehtaassa nämä asiat eivät toteudu ei pysty mitenkään arvioimaan. Voi olla että 60% yrityksen tehtaista toimii oikeuksien mukaisesti ja 40% ei, tai voi olla että 10% tehtaista toimii ja 90% ei. Mutta varmaa on se että niitä toimimattomia tehtaita on paljon, ja jatkuvasti niistä uutisoidaan. Tarkoituksena on saada jokaikinen vaatetehdas toimimaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti, ja ihmisen perusoikeuksia kunnioittavaksi.

Kukaan meistä Suomalaisista ei varmasti tekis 14h töitä 25 sentin tuntipalkalla, miksi me sitten hyväksytään se että muualla maailmassa joudutaan tekemään? Jokaisella vaatteella ja tuotteella mikä ostetaan, annetaan joko hiljainen hyväksyntä sille että ihmisoikeudet ja lainsäädäntö ei toteudu, tai sitten tuetaan niiden toteutumista ja annetaan äänemme niille jotka sitä edesajaa. Jokainen tuote minkä ostat on sun oma arvokysymys. Kuluttajina meillä on ihan äärettömän suuri vastuu. Meillä on valta ajaa yrityksiä maksamaan työntekijöilleen kohtuullista palkkaa ja kunnioittamaan heidän oikeuksia. Jokaisella ostopäätöksellä annat viestisi yrityksille. Se mille me luodaan kysyntä, sitä vastaa tarjonta. Tää maailma on jo niin globalisoitunut että meillä on Suomesta käsin mahdollisuus vaikuttaa ulkomaan-politiikkaan ja edistää heidän asioita omalla toiminnallamme.
Jos toivoisit maailman olevan tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi, niin ihmisille, eläimille kuin luonnolle, sun tulee tehdä valintoja mitkä ajaa asioita siihen suuntaan. Uskon että meitä on täällä monia.<3

Tossa alla pari videota aiheesta, noiden katsomiseen menee yhteensä n.7 min, ja ne on todella silmiä avaavia. 

https://www.youtube.com/embed/fR7bXsoNwwE?start=1

https://www.youtube.com/embed/Qky39OWdXX0