Viikon vinkki: Docpoint suositukseni

Docpoint on täällä taas, wohoo! Tarkemmin ottaen 29.1–4.2.2018.

Itselleni elokuvien valinta tuottaa AINA pienoisen tuskan hien, sillä hyviä (lue hyvältä kuulostavia) leffoja on vaan yksinkertaisesti niin paljon. Ajattelin siksi laittaa jakoon Docpoint-listani, saas nähä kuinka monta näistä onnistun katsomaan. 

Ylipäätänsä on mahtavaa, että meillä stadissa on tällainen tapahtuma ja olisi kyllä hienoa nähdä se  myös muualla Suomessa ( vai onko se kenties jo laajentanut?). 

JANE

Tässä on lukemani mukaan vähän samaa henkeä, kuin Sumuisten vuorten gorillat-elokuvassa, joka on yksi lempielokuvistani ja pakko myöntää, että olen myös aikamoinen Afrikka-fani. Elokuva kertoo naisesta, joka haaveili Afrikasta ja pääsee työskentelmään Tansaniaan simpanssien pariin. Simpanssien käytös ja älykkyys yllätti naisen ja muun tutkimusryhmän ja mullisti koko ajatusmaailman kädellisistä nisäkkäistä. 

THE FINAL YEAR

The Final Year- dokkarissa kuvataan Barack Obaman viimeistä kautta. Lähinnä kiinnostaa päästäänkö dokkarissa yhtään syvällisiin ja aitoihin kohtauksiin Obamasta ja nähdäänkö  Obamana toimintatavoissa säröjä, vai onko kaikki vain yhtä Obama-fanitusta. Nähtäväksi jää!

CAMBODIAN SPRING

Ensin he tappoivat isäni elokuva teki muhun niin suuren vaikutuksen ja avasi silmiäni asioista, joista en aiemmin tiennyt juuri mitään. Aihe kiinnostaa ja siksi haluaisin nähdä leffan, jossa kuvataan Cambodialaisten elämää nyt, 1970-luvun kauheuksien jälkeen, mutta silti maassa vallitsee kapina ja epätasa-arvo, koska köyhiä ja vaikutusvallattomia siivotaan pois talouskasvun tieltä.

THE FIFTH SUN

Leffassa seurataan suomalaista Panua, joka lähtee italialaisen kaveriporukka-kuvausryhmän kanssa ajamaan pakettiautoa stadista. Matkan tavoitteena on kokea täysi auringonpimennys Australiassa. Panu elää antaen maailman viedä, vapaana ja kiinnittymättä – wanderlustiksikin sitä kutsutaan. Kaikkien kohtaamisten jälkeenkin raskainta on luopua pakettiautosta, joka on viimeinen kotia muistuttava turvapaikka. Lopulta siitä joudutaan kuitenkin luopumaan niin kuin kaikesta muustakin. 

Jostain syystä tällainen elämä kiehtoo, vaikka tuskin itse koskaan näin uskaltaisin elää, mutta on voimaannuttavaa nähdä tällaisia esimerkkejä. 

THIS IS CONGO

”Kamera pyyhkii Kongon vehreitä rinteitä mutta siirtyy pian tykkien viereen. Näyt ovat kuin Terrence Malickin sotadraamasta: ylimaallista kauneutta ja suurinta rumuutta samassa paketissa.” Näin kuvataan leffaa Docpointin-sivuilla. Elokuvassa kuvataan sisällissotaa ja kuullaan niin sodan jalkoihin jääneitä tavallisia ihmisiä, kuin myös sotilaita ja kapinallisjohtajia. 

 

Kuva: Pixaby