Vuoden 2019 TOP 10: Minusta tuli femme, taiteilija ja virallisesti bipolaarinen

Huvittelen ajatuksella, että joku olisi todennut minulle vuosi sitten:

Hei arvaa mitä Sonja. Kun vuosi 2020 alkaa, sulla on diagnoosi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, sie pukeudut mekkoihin ja Tampereen taidemuseo on ostanut sulta teoksen kokoelmiinsa.”

Olisin vain naurahtanut väsyneesti. Älä viitti.

Mutta niin siinä kävi.

Vuoden 2019 TOP 10:

1. Jäin sairauslomalle maaliskuussa ja kieltäydyin kesätyöpaikasta Aamulehdessä. Se oli vaikea päätös, mutta harmittelun sijaan monet onnittelivat ratkaisusta – se helpotti. Olin sairauslomalla koko loppuvuoden.
2. En pystynyt kirjoittamaan, joten Maarit ehdotti, että kokeilisin maalaamista. Voitin Danske Bankin ja Ski Sport Finlandin järjestämän “Haavekisan” masennusta käsittelevällä somevideolla. Sain palkinnoksi 2000 euron stipendin taiteen tekemiseen.
3. Järjestin ensimmäisen näyttelyni Rovaniemellä. Avajaisissa kävi melkein 100 ihmistä, tunnelma oli ikimuistoinen. Kaikki 13 maalausta myytiin.
4. Koin positiivisen, mutta perinpohjaisen kulttuurisokin Tampereen Pispalassa, Rajaportin Saunalla. Ihmiset tanssivat penkeillä pelkkiin pyyhkeisiin kietoutuneina, kun Suistamon Sähkö soitti etnoteknoa ukkosessa. En voinut käsittää, että tällainen kulttuuri elää kilometrin päässä kotoani.
5. Pääsin käymään legendaarisessa Venetsian Biennaalissa. Suurimman vaikutuksen tekivät Njideka Akunyili-Crosbyn teokset.
6. Maarit kysyi, lähtisinkö hänen kanssaan perinteiseen Sorsapuiston konserttiin Tampereella. Ajattelin, että paikalla on varmaan vain joku takkuinen trubaduuri ja suostuin vastentahtoisesti. Paikalla olikin Tampereen filharmonian sinfoniaorkesteri ja yli 10 000 kuulijaa. Pötköttelimme piknikviltillä ja olin että OK, en enää ikinä kyseenalaista Maaritin ideoita.
7. Rakas Osmo-pappa nukkui rauhallisesti pois. Muistotilaisuudessa Ylitorniolla nähtiin upea auringonlasku.
8. Sain Kelalta kuntoutustuen psykoterapiaa varten. Terapiassa tapahtui läpimurto(ja). Uskalsin pukeutua mekkoihin ja käyttää korvakoruja eikä mitään pahaa tapahtunut. Opin vähitellen arvostamaan kehoani ja pystyin ensimmäistä kertaa ottamaan kehuja vastaan, sillä nyt ne kohdistuivat siihen millainen oikeasti olen – eivät siihen mitä esitin olevani. Juhlin uuttavuotta Tammerissa pikkumusta ylläni.
9. Sain diagnoosin kaksisuuntaisen mielialahäiriön lievemmästä muodosta. Kävin vertaistukiryhmissä Tampereella. Oli helpottavaa nähdä, että myös ihmiset joiden sairaus on vaikeampi kuin minun, pärjäävät. Kävin myös puhumassa mielenterveydestä ja työssä jaksamisesta Pohjois-Suomen sanomalehtimiesyhdistyksessä Oulussa. Tuntui hyvältä, että kollegat pitivät kokemuksiani tärkeinä.
10.  Tampereen taidemuseo osti Masennusposti-teokseni kokoelmiinsa 1100 eurolla (sis. alv 10%). Kun kerroin näyttelypäällikkö Tapani Pennaselle miten ensimmäisen taiteilijavuoteni teokset ovat menneet kaupaksi, tämä naurahti: “Sä saa nyt ihan väärän kuvan tästä alasta.”