Kyllä isä osaa
Yrittäjäisä oli tullut maalta luoksemme Espooseen tai hissikotiin kuten V Espoon kotiamme kutsuu. Yrittäjäisä osallistuu arkeemme vain sen verran kun hänelle sopii ja niinpä hänellä on usein rutiinit hukassa. Mies oli luvannut hakea V:n päiväkodista, jotta minä voisin tehdä pidemmän päivän töissä. Olin aamulla ohjeistanut, että jääkaapissa on makaroonilaatikko iltaruuaksi. Noin puoli kolmelta minulla soi puhelin:
”Me ollaan jo kotona ja syödään makaronilaatikkoa”, mies ilmoittaa ylpeänä.
”Olette siis jo kotona syömässä?”, vilkaisen epäuskoisena kelloa uudelleen.
”Joo, kato mä ehdin jo vähän aikaisemmin hakea V:n niin ollaan nyt jo kotona. Kamalaa pelleilyä tuo V:n syöminen, ei oikein tunnu maistuvan”, mies jatkaa luurin toisessa päässä.
”No eipä ole ihme. Oli tarkoitus, että syötte makaroonilaatikko iltaruuaksi siinä puol kuusi. V on syönyt juuri välipalan tarhassa”, koitan peitellä naurua äänessäni. Luurin toisessa päässä on hetken hiljaista. Sitten mies jatkaa reippaasti:
”Jaa.. Monelta tuut?”
Mitä tähän voi enää sanoa?!