Vauvakuplan keskeltä

Vastahan toi pieni tirppa syntyi, mutta yhtäkkiä siitä onkin kulunut jo melkein kaksi viikkoa?! Aika kulkee taas kerran jossain ihan omissa sfääreissään.

Mutta pikkuneiti on aivan ihana tapaus! Vaipanvaihtojen ja imetysten välit nukutaan ihan nätisti ainakin toistaseksi, eikä syömään edes heräillä kun ehkä kolmen tunnin välein. Jos tyttö on levoton tai huomionkipeä niin sylissä rauhottuu kyllä nopeasti.

Itselleni onnistuin tietty saamaan jonkun influenssan muutama päivä sitten, kuume nousi päivän mittaan yli neljänkymmenen ja päivystykseenhän se piti lähteä – varmistamaan ettei ole mitään kohtu- tai rintatulehdusta. Parin tunnin odottelujen jälkeen todettiin vaan, että joku virus se vaan lienee kyseessä ja ota särkylääkettä – no mutta kiitos. Onneksi särkylääkkeet tekivät tehtävänsä ja vointi alkaa olla paranemaan päin – ja supersuper-onneksi on tuo mies, joka nousi öisin hoitamaan kaikki kitinät, vaipanvaihdot ja välillä syötötkin, jos olin niin väsynyt ja nuutunut etten jaksanut imettää.

Asiasta toiseen – viime sunnuntaina neiti kylvetettiin kotona ekaa kertaa! Ensin tuli tietty kiukku, kun ei oo kiva olla ilman vaatteita, mutta lämpöisessä vedessä olikin ihan mukavaa ja kymmenisen minuuttia siellä sitten läträttiinkin.

Synnytyskertomus on työn alla ja tuhat muuta ideaa odottamassa toteutusta. Tiistaina on luvassa neidin ensimmäinen neuvolakäynti, joten palaan viimeistään silloin uusien kuulumisten kera!