Pari sanaa saamattomuudesta

Niin… se saamattomuus. Liian paljon tekemistä –  liian paljon ei niin hyviä tekosyitä jättää asiat sikseen.

Palasimme viikon mittaiselta Teneriffan reissultamme lähes viikko sitten – matkalaukkuni makaa edelleen purkaamattomana makuuhuoneessa. Kyllä sieltä löytää tarvitsemansa vaatekappaleen, kun vähän penkoo.

Olen kironnut mielessäni jo varmaan viikkokaupalla kylpyhuoneen sotkuista lavuaaria ja sohvapöydän välitason roskalehtiasiapaperityhjäkarkkipussikirjekuori – sekamelskaa, mutta lavuaarin unohtaa poistumalla kylpyhuoneesta ja jälkimmäiseen tarvittaisiin erillinen työrupeama, jonka toteutan heti kun ehdin.

Itsehän olen niin boheemi luonne (ei siis mitään tekemistä piittaamattomuuden kanssa), että pieni yleinen hujanhajan ei niin järkytä mielenrauhaani. Yleensä annan sotkujen (sunmuiden tekemättömien asioiden) olla ja ryhdyn toimeen vasta kun alkaa oikeasti ärsyttää, ja silloin tekemiseni onkin sellaista noh, aika huolellista – eli kääntelen ja siirtelen tuikkukippojakin melkein viivottimen kanssa. On se rankkaa.

Anyways, tänä iltana jätän tuikkukipot rauhaan ja painelen hyvillä mielin leffaan miehen kanssa. Valkokankaalta lähdetään katsomaan http://www.finnkino.fi/Event/299153/?area=1017. (Jos joku osaa vinkata miten linkin saa muokattua toivomakseen yhdeksi sanaksi tai lauseeksi, saa enemmän kuin mielellään tehdä sen.)

Palaan seuraavan kerran Teneriffan matkakuvien ja jutun kera!