Isäkuukauden satoa

Upea ruska on löytänyt tiensä puihin ja pensaisiin ja Nörtin isäkuukausi, kun myös minun piipahdukseni työelämään on tullut päätökseen. Mitä kuluneeseen kuuteen viikkoon on sisältynyt ja mitä siitä jäi mieleen?

Nörtti on kuuden viikon isäkuukauden aikana omaksunut ihan oikeita koti-isin elkeitä. Nörtti järjesti pelikaverinsa ja tämän vauvan kanssa meillä vauvatreffit, kävi äitiyslomailevan työkaverinsa kanssa lounaalla lasten kera sekä tietää Tytön unirytmin paremmin kuin minä.  Nörtti on oppinut käyttämään myös kaikkien kotivanhempien infopankkia – kaksplussan keskustelupalstaa- varsin suvereenisti:

Kun jouduin jättämään hieman nuhaisen Tytön eräänä päivänä isänsä hoiviin, tuli töissä mieleeni, että päiväunille mennessä vaunut kannattaa laittaa puoli-istuvaan asentoon. Tästä sitten Nörttiä tekstarilla muistutin ja vastaukseksi sain: :
”Joo, Tyttö on jo nukkumassa ja selkänoja ylhäällä. Katoin kaksplussasta ”nuhaisen vauvan nukutusvinkit.””

Työpäivieni aikana Tyttö on oppinut isältään uusia taitoja. Nörtin lapsi osaa avata iPhonen ja iPadin näytön ja lukon. Hienomotoriikka kosketusnäytön parissa on parantunut hieman liiankin vauhdilla ja valikkojen selaus on hienovaraista ja suunniteltua. Jostain syystä useimmiten aukeaa Cut the Rope- peli, josta Tyttö mennen tullen selvittää ensimmäisen kentän. Tyttö puhaltaa ruokaan, mukiin tai muuhun asiaan, jonka epäilee olevan lämmin tai kuuma. Hän pöristää huuliaan, kun vaipasta kuuluu narahdus. Tyttö kerää kylpylelut vatiin kylvyn päätyttyä. Jostasin syystä tämä tapahtuu vain isin kanssa kylpiessä. Tytön voi melko huoletta jättää leikkimään sohvalle tai sängylle, sillä Nörtti on huolella ja kärsivällisesti hokenut ”pylly edellä” ohjetta. Tyttö menee ”pylly edellä” myös kynnyksen yli ja alamäessä ulkona.

Suurimmat muutokset liittyvät nukkumiseen ja syömiseen. Isäkuukauden puolivälissä sain pakata tuttipullot piiloon äitiyspakkaslaatikkoon muun vauvatavaran joukkoon. Pullosta vieroittaminen kävi muidenkin vieroitusten tapaan kuin itsestään. Korvikkeesta tavalliseen maitoon siirryttyämme unimaito ei Tytölle pullosta enää maistunutkaan ja hän työnsi pullon määrätietoisesti pois kerta toisensa jälkeen. Tavallinen maito kyllä maistuu erinomaisesti nokkamukista ja lasista, mutta ei, ei pullosta. Muutos tuntui isolta, sillä hieman ennen kuin tuttipullon poisjääntiä Tyttö saattoin juoda reilun 2 dl maitoa ennen päiväunia ja usein sitä piti antaa vaunuihin useaan otteeseen ennen unen tuloa.

Ruokailu on muuttunut omatoimisemmaksi. Vain puuro syötetään Tytölle aikuisen avulla. Haarukka on kasvattanut suosiotaan ja sillä Tyttö mielellään tökkii ruoan suuhunsa. Sormiruokailuinto on hieman hiipunut, vaikuttaa siltä, että Tyttö seuraa todella tarkkaan, kuin aikuiset syövät ja valitsee useimmiten saman metodin. Useimman ruokailun aikana käy myös niin että ruoka maistuu Tytölle paremmin isän tai äidin isolla haarukalla kuin omalla pikkukihvelillä.

Päiväunirytmin muutos oli vähittäinen, mutta selkeästi yhteen päämäärään tähtäävä. Viimeiset pari viikkoa Tyttö on nukkunut vain yhdet päiväunet. Olen luottanut siihen, että lapsi nukkuu sen verran kuin unta tarvitsee ja siksi olen ollut hyin nihkeä herättämään Tyttö kesken unien. Uusi unirytmi on siis luontaisesti Tytön itsensä muuttama. Pikkuhiljaa Tyttö alkoi nukkua aamusin hieman pidempään ja samalla ensimmäisten unien aika myöhästyi. Nyt Tyttö menee nukkumaan lounaan jälkeen 11.00 – 12.00 ja koisuuta kestää klo 14 tai jopa 15.30 saakka.

Minulle töissäkäynti ja kotirutiineista irtautuminen teki hyvää monella tavalla. Kun kotoa on poissa töiden takia, eikä huvituksissa, mieli lepää ihan erilailla. Töissä ollessa ei joudu miettimään ja potemaan keskikepeää syyllisyyttä siitä, että pitäisikö jo mennä kotiin, mitenhän ne jaksaa siellä, vaihtoehtoa kun ei ole. Hyvää teki myös olla aikuisten maailmassa, jutella aikuisten juttuja ja huomata että onneksi osaan vielä muutakin kuin keittää puuroa ja laulaa lastenlauluja. Sain huomata miltä tuntuu, kun Tyttö on huomaamattani oppinut uusia taitoja ja välillä näytti, että hän on kasvanut ja muutanut ilmeitään parin pidemmän työpäivän aikana. Nyt jään taas hyvillä mielin kotiin, rauhallisia vapaapäiviä, joina päiväohjelmaa ei määritä mikään muu kuin Tytön rytmi, arvostan taas ihan uudella tavalla.

Isäkuukausi oli koko perheelle kaikin puolin rentouttavaa ja opettavaista aikaa. Molemmat vanhemmat taisivat saada pilkahduksen siitä, mitä toisen arki kotona ja töissä on. Isäkuukausi toi mielestäni meillä tasa-arvoa kotitöihin ja Tytön tarpeista huolehtimiseen. Kodinkoneet pyörähtävät käyntiin yhä useammin myös Nörtin toimesta ja tuntuu siltä, että olemme molemmat yhtä läheisiä ja tärkeitä vanhempia Tytön silmissä. Vajaan työviikkoni ansioista pääsimme viettämään monen monta ihanaa yhteistä vapaa päivää. Se mikä isäkuukauden vietolla rahassa hävittiin, niin mielstäni se palautui moninkertaisena takaisin parisuhteen ja perheen ilona ja hyvinvointina.

Suosittelen lämpimästi.