Lämpimät säät ja kaunis kesäilma on rohkaissut puolituttuja ja tuntemattomia tulemaan juttusille ja kommentoimaan estottomasti kesämekon verhoamaa profiiliani puistossa, kaupassa ja ihan vaan tiellä vastaan tullessa. Klassikkojen, ”Eikö vielä?” ja ”Millon se syntyy?” rinnalle riittää runsaasti muitakin kiusallisia kysymyksiä. Raskaanaolijalle voi ilmeisesti sanoa ja kommentoida ihan mitä sylki suuhun tuo. Tässä muutama helmi viime päiviltä.

”Vielä olet ehjänä?”  (naapuri, nainen 55 v., ei olla juteltu aikaisemmin)

Eiii, kun työnsin koripallon mekon alle kun lähdin Tytön kanssa puistoon. Jos nyt olen ”ehjä”, niin Vauvan synnyttyä tähän luonnollinen jatkokysymys varmaan on: ”Repesikö pahasti?”

”Sinulla varmaan on kiva näillä helteillä olla?” (naapuri, mies 30 v., ollaan vaihdettiin kerran pari sanaa talonyhtiön ruohonleikkurin kunnosta)

Kiitos vaan kysymästä, kyllä itse asiassa vietän mieluummin aurinkoisia äitiyslomapäiviä sateisten sijaan, vaikka olenkin juuri nyt hieman isompi kuin normaalisti. Mites itselläsi, onko kiva nyt istua tulikuumassa toimistossa kun vietit lomasi hyisessä kesäkuun säässä?

”Onko tullut turvotusta?” (jatkokysymys molemmilta edellisiltä kysyjiltä)

Joo, kiitos vaan kysymästä. Rystyset on kadonneet jäljettömiin ja jalat näyttää siltä kuin olisin juuri tullut polvileikkauksesta. Mulla painaakin 3,5 kilon keilapallo isoja verisuonia ja nivusia ja se tässä vähän kerää nestettä, what’s your excuse?

”Kyllähän sinä jo siltä näytät, että vauva on valmis tulemaan. Mut ei se taida olla vielä kunnolla laskeutunut.” (Nainen ~50v., kaupan kassajonossa, täysin ventovieras)

Niimpä niin. Kiitos tästä silmämääräisestä arviosta, juuri sitä tulinkin tämän maitopurkin lisäksi lähikaupasta hakemaan. 

Ja viimeisin mut ei vähäisin:

”Ei kyllä käy kateeksi, kun tuollaisen ruhon kanssa joudut kulkemaan ympäriinsä, näyttää jo aika hankalalta tuo sinun meno. + 2 karmivaa synnytystarinaa.” (Nainen, ~40v. puistossa kahden pienen lapsen kanssa. (Ei itsekään mikään keijukainen, ei tiettävästi raskaana.)

Mitä tähän voi sanoa? Ruho? Onko siitä tullut ihan hyväksyttävä termi puhua toisen kehosta päin naamaa? Luontainen reaktio olisi ollut heittää kysyjää lähimmällä hiekkamuotilla ja sanoa, että harmittaisi minuakin tuollaisen naaman kanssa kulkea ympäriinsä. Mutta en sanonut, olisi pitänyt. Hengitin syvään ja keskityin lappomaan hiekkaa siihen vaaleanpunaiseen kakkupalaan.

Onneksi mukaan on mahtunut muutama päivää hieman piristänytkin kommentti. Nekin vain vähän aikaa sitten synnyttäleiltä parin lapsen äideiltä, joilla on etiketti vielä jotenkuten hallussa.

”Tuo raitamekko on niin kaunis sinun päällä, se niin nätisti käy tuon mahan kanssa.”,

”Vieläkös sinulla oli kuukausi laskettuun aikaan? Maha on niin siron näköinen.”

sekä myötätuntoisella katseella höystetty taputus olkapäälle:

”En sano mitään, tässä vaiheessa on varmaan parasta puhua ihan jotain muusta.”

Kyllä, nimenomaan. Ihan jostain muusta puhuminen on sitä parasta harhauusta tässä tilanteessa.