Tavoistaa poiketen Tyttö herätti minut tänään jo puoli 8 aikaan. Silmät puoliummessa oli lähdettävä alakertaan pirteän, iloisen ja kiljahtelevaan tyttösen kanssa. Mikä avuksi, etten käperry sikiöasentoon torkuille lammasmatolle ennen kuin kahvi ehtii tippua?

Lastenlauluja!, ajattelin. Nehän on pirteitä ja iloisia ja Tyttökin ehkä tykkäisi. En olekaan kuunnellut Tytön kanssa musiikkia ihan niin ahkerasti kuin vielä raskausaikana oli tarkoitus. Se on jotenkin unohtunut kaiken muun laululeikki-metrolla-mummolaan-hässäkän keskellä. Tähän mennessä Tytön musiikinkuuntelu on rajoittunut äidin lemppareihin Jonesin Norahiin ja Scandinavian Music Grouppiin. Autossa Tyttöä on altistettu Nörtin lemppareille, Project Pitchforkille ja Rammsteinille. Siis ihan oikeita lastenlauluja nyt etsimään. Joo! katsotaanpa Spotifyn tarjontaa…

Ipanapa- levyt. Periaattessa ihan kivaa, joo, mutta näitä viisuja pitää kuunnella ihan joku tovi ennen kuin voin rallattaa näiden mukana itsekin. Kappaleet ovat kauniita, hyvin tuotettuja ja soitettuja, sekä sanoituksista on hupia myös aikuisille. Mukana on myös lauluja, jotka käsittelevät hankalia ja surullisia asioita. Ei ehkä vielä kolahda ihan täysillä 4 kk ikäisen musiikkimakuun. Ehkä parin vuoden päästä sitten näitä.. Äidin soittolistalle tosin livahti Siiri Nordinin Hyväntuoksuinen ja SMG:n Alabasteri orkesteri… Ja Vuokko Hovan Sikojen Rakkaus, ihana!

Tarjolla on paljon lasten laulamia lastenlauluja lapsille. Tästä kategoriasta löytyy uselta eri kokoomalevyltä kaikki klassikkobiisit Sakusammakosta Vaarin saareen. Mutta, mutta.. en varmaan vaan ole vielä tarpeeksi Äiti kuuntelmaan näitä lurituksia. Vaikka varmasti oman lapsen pienet puutteet konsonanttien lausumisessa on sitten aikanaan ihan söpöä, se ei tarkoita, että jaksaisin tätä lässytystä kuunnella nyt levyltä. Kalhunpoita sailastaa ja Möllimöytty jäävät siis tällä haavaa vielä kuuntelematta.

Hakusanalla ”Lasten” löytyi myös ei-niin-lapsellisia lauluja kuten: Tuomari Nurmion Lasten mehuhetki, Ismo Alangon Lasten laulu, Popedan Ei lasten käsiin ja Hectorin Kadonneiden lasten marssi.

Yksi levy pääsi kokonaisuudessaan Tytön omalle soittolistalle; Lasten aarteita Rakastetuimmat kehtolaulut ja iltasadut. Tuttuja lauluja, kauniisti soitettuina ja suomalaisten eturivinartistien laulamana. Yksi puute tosin löytyy: laulut ovat kehtolauluja. Mistäs niitä vauhdikkaampia versioita? Oletteko löytäneet siedettäviä aikuisten laulamia versioita perinteisistä lastenlauluista? Yksi levy, mitä olen harkinnut on Rajattoman Suomen lasten lauluja. Biisilista vaikutti lupaavalta ja pidän itsekin a cappella- tyylistä. Valitettavasti kyseistä levyä ei Spotifystä löydy.

Tokihan voin laulaa lauluja vauvalle, lukuisista kotoa löytyvistä nuottikirjoista, mutta jokus olisi kiva saada hiemantaustatukea omalle laululle. Jos itse soitan samalla pianoa, saattaa koko musiikkihetki mennä Tytöltä vähän ohi.

Vaikka rytmi kuin rytmi tuntuu Tyttöäkin viihdyttävän, niin pieni kasarilapsi sisälläni haluaisi kuitenkin soittaa omalle lapselleen lauluja myös omasta lapsuudeta. Mutta nimenomaan sellaisia versioita, joita pystyn itsekin kuuntelemaan. Haluisin lapseni muistavan lapsuudestaan muitakin lauluja kuin Moves Like Jaggerin ja Rolling In the Deepin, Jukka Pojan Silkistä puhumattakkaan.

Vielä ennen kuin Tytön oma tahto ja musiikkimaku astuu peliin, valinta on minulla. Mitä minä haluan kuunnella ja mitä haluan lapseni kuuntelevan? Valinnan varaa löytyy, vaihtoehtoja on jopa liikaa. Tarjolla on lasten musiikkia lähesjokaiseen musiikkigenreen, Ellasta ja Aleksista Hevisaurukseen.

Mitä lastenlauluja teillä kuunnellaan? Vai kuunnellaanko vain aikuistenlauluja? Onko tässä alle puolen vuoden iässä ylipäätään niin väliä, mitä kuunnellaan, jos se saa tytön hymyilemään?