Inka Paahtimo: Kahvia Kouvostojen maasta
Tulin tietoiseksi kouvolalaisen Inka Paahtimon olemassaolosta jo ennen viimekeväistä Helsinki Coffee Festivalia. Siellä minulla oli ilo tutustua paahtimoon lähemmin ja maistella heidän etiopialaista Yirgacheffe-alueen kahviaan, joka natural-prosessointinsa ansioista antoi silloin mukavia lupauksia mansikkaisesta kesästä. Sittemmin sama kahvi, tarkalleen ottaen nimeltään Ethiopia Gelana Abaya, voitti festivaaleilla Vuoden espresso-tittelin.
Maistoin Helsingissä myös perulaista Tunki-kahvia. Peru on Inka Paahtimon kannalta keskeinen kahvintuottajamaa, sillä toimitusjohtaja Pamela Aranciaga Mauricio on kotoisin Perusta. Hän on elintarviketieteiden maisteri, joka haluaa omassa työssään edistää eettistä ja kestävän kehityksen maataloutta. Kahvi on tietenkin ala, jossa näille molemmille on tilausta. Tähän liittyen on muuten pakko mainita Petri Leppäsen ja Lari Salomaan Kahvivallankumous-kirja, josta ilmestyy pian erillinen arvio tässäkin blogissa. Peru Tunki oli oikein mainio, tasapainoinen kahvi. Maistoin sopivaa makeutta, suklaisuutta ja hieman marjaista hapokkuutta. Todellakaan ei syntynyt ”pitäkää Tunkinne”-olotilaa. Bloggaajatoveri Uuttaja on muuten kirjoittanut Tunkista laajemman arvion. Uuttajan arviota lukiessa tuntuu, että oma maistamiseni on jotenkin jäänyt runsaiden ja huomionkipeämpien kahvien jalkoihin festivaalihumussa. Täytyy testata joskus uudestaan.
Inka Paahtimon kotipaikka on Voikkaalla, vuonna 2006 suljetun paperitehtaan vanhassa saunarakennuksessa. Niinpä on luonnollista, että paahtimon sekoitukset kantavat nimiä Voikkaan Vieno (vaalea) ja Voikkaan Vahva (tumma). Näistä kahdesta Vieno oli enemmän minun mieleeni, ei kovinkaan yllättäen: olen pitkään ollut enemmän vaaleiden paahtojen perään. On kuitenkin sanottava että mitä ilmeisemmin olen valmistanut tummapaahtoisia kahveja jo pitkään väärin. Ainakin Pauligin Baristainstituutin mukaan kun tumma kahvi uuttuu huokoistuneen solurakenteensa vuoksi nopeammin, joten sen valmistaminen samoilla jauhatus-, aika- ja lämpötila-asetuksilla tuottaa helposti karvaaksi yliuuttunutta kahvia.
Vieno on muuttunut oman maistelupussilliseni mentyä parempiin suihin: Aiemmin siinä oli ylempänä mainittua Tunkia sekä kolumbialaista, Sierra Nevadan alueelta tulevaa kahvia. Sittemmin haluttiin tarjota helposti lähestyttävällä nimellä asiakkaille kahvia, joka olisi vielä selvemmin erottuvan makuista, ja pääyttiin etiopialaisiin naturaleihin. Tällä hetkellä Vieno on vaaleammin paahdettu versio Vuoden espressoksi valitusta Gelana Abayasta, eli sama kahvi, jota maistoin Helsingissä. Pari päivää sitten, Tampereen pienpaahtimomessuilla maistoin sitä uudelleen, nyt Vieno-etiketin alla. Mansikkaiseen makeuteen sekoittui häivähdys Earl Grey-teestä tuttua bergamottiöljyn aromia. Kahvi oli kertakaikkisen viehkeä.
Pääsin myös viimein testaamaan samaa kahvia espressona. Samat aromit tulivat vastaan, hieman vähemmän viehkoina mutta ei pätkääkään vähemmän miellyttävinä. Ei jäänyt epäselväksi, mistä hyvästä tämä kahvi oli arvonimensä saanut.
Tampereelta mukaan tarttui vielä pussillinen guatemalalaista San Miguel-tilan kahvia. Arkkienkeli Mikaelin mukaan nimetyn kahvitilan antimet ovat Inka Paahtimon skaalan mukaan keskipaahtoisia. Osuin melko mukaviin muuttujiin kun valmistaessani San Miguelia Aeropressilla (resepti on kätketty ylläolevan kuvan kuvaustekstiin. Vie osoitin kuvan päälle. Kommentoi, jos ei onnistu.) . Kuppi on erittäin kirkkaan ja selkeän makuinen ja supermakea, suklaan ja pähkinän maut erottuvat. Hapokkuus on kevyt, mutta selkeä. Suutuntuma on iso ja makeus korostuu. Vähän kuin joisi Nutellaa, paitsi että ei kuitenkaan. Vaan jotakin parempaa. Tässä paahdossa suklaisuus ja pähkinäisyys ovat hienosti tasapainossa. Toisista kahveista saamieni rinnakkaismaistelukokemusten perusteella uskaltaisin veikata, että vaaleampi paahto samasta kahvista saattaisi taittua enemmän nougat’n suuntaan, kun taas tummassa paahdossa maistuisi tumma suklaa. Tämä on tietenkin puhdasta spekulaatiota. Tilatkaa Inkalta Guatemala San Miguelia kolmessa eri paahdossa ja kertokaa kommenteissa, olinko väärässä.
Maistettujen kahvien perusteella Inka Paahtimo on äärimmäisen tervetullut tuttavuus suomalaisessa kahvikentässä. Mitä ilmeisimmin en ole mielipiteeni kanssa yksin, kuten esimerkiksi Vuoden espresso-valinta kertoo.