Capri Coffee paahtaa hyvän omantunnon kahvia Eurajoella

Kaupallinen yhteistyö: Capri Coffee

Suomalainen erikoiskahvikulttuuri mielletään usein melko kaupunkikeskeiseksi. Välillä löytyy piristäviä toimijoita myös pienemmiltä paikkakunnilta. Capri Coffee on aloittanut paahtimotoimintansa Rikantilan kylässä Eurajoella viime elokuussa.

Parasta viljelijälle, luonnolle ja kuppiin

Paahtimon taustalta löytyy suomalais-yhdysvaltalainen pariskunta Tiia ja Nicholas Capri. He aloittivat kahvin paahtamisen elokuussa, Suomeen muutettuaan. Nicholas on hankkinut kahvioppinsa Amerikasta. Hänen työtoverinsa tutulla oli pienpaahtimo, jonka myötä erikoiskahvin maailma alkoi kiehtoa sekä Nickiä että Tiiaa. Pian kotona paahdettiinkin kahvia popcornkoneella, ja lopulta Nicholakselle tarjottiin töitä raakakahvin viljelijöitä ja ostajia yhdistävässä Sustainable Harvest -yrityksessä.
Kestävä kehitys, ekologisuus ja kahvin laatu ovatkin myös Capri Coffeen ytimessä. Paahtimon alaotsikko on ”hyvän omantunnon kahvia”.
– Hankimme kahvimme tarkkaan harkittujen reittien kautta, jolloin mahdollistamme viljelijän mahdollisimman korkean palkan, suosimme luomutiloja ja siirtymävaiheessa olevia viljelijöitä, Tiia Capri kertoo.
Kun viljelijää ja työntekijöitä kohdellaan hyvin ja palkkiot ovat kohdallaan, motivaatio satsata tuotteen laatuun kasvaa luonnostaan. Samoin ekologisuuteen satsaaminen on osa totaalisen laadun ajatusta. Capri Coffee myy sataprosenttisia alkuperäkahveja ja kaikki heidän kahvinsa kuuluu specialty-laatuluokkaan. Myös pakkausmateriaalit on valittu ekologisesti:  kahvipusseissa on käytetty kierrätysmateriaalia ja ne ovat sisustaan myöten kompostoitavia.
– Ensimmäinen asiakkaamme oli maanviljelijä. Lämmitti mieltä, kuinka saimme olla välittämässä kahvia viljelijältä viljelijälle, Tiia sanoo.

Pieni paahtimo pienellä paikkakunnalla

Eurajokelainen yhteisö on ottanut uuden paahtimon vastaan lämpimästi. Pieni paikkakunta ja vielä pienempi Rikantilan kylä ovat paikallisesta kahvista selkeästi ylpeitä.
– Asiakkaiden tuoteuskollisuus on selkeästi merkityksellisempää pienellä paikkakunnalla, Tiia Capri toteaa. Nicholas ja Tiia tekevät parhaansa niin tuotteen kuin asiakaskeskeisyyden suhteen varmistaakseen sen, että asiakkaat palaavat. Suuremmassa kaupungissa kertaostajien ja satunnaisten asiakkaiden kanssa saattaisi päästä pidemmälle. Itse paahtaminen ja tuote ovat tietenkin samanlaisia maalla ja kaupungissa:
– Tarina, ihmiset tuotteen takana, kahvin laatu ja ulkonäkö käyvät läpi aivan saman tarkastelun, Tiia summaa.

Myyjä ja asiakas tuntuvat siis tulevan maaseudulla samalla tavalla lähemmäs toisiaan kuin erikoiskahvin tuottaja, ostaja ja paahtaja – joista jälkimmäiset voivat usein olla samoja henkilöitä. Tiia ei pidäkään erikoiskahvia trendinä, vaan kahvin ymmärtämisenä, jossa tuottaja ja kuluttaja nimenomaan tulevat lähemmäksi toisiaan. Sillä on vahva kytkös muihin valistuneisiin kulutusvalintoihin, joissa pyritään kestävään kehitykseen. Suurten paahtimoiden vastuusta Tiialla on selkeä käsitys:
– Tietyille suomalaisille ainut oikea kahvi tule suurilta suomalaisilta paahtimoyrityksiltä. Näillä isoilla yrityksillä on mielestämme velvollisuus muokata omaa toimintaansa pienpaahtimoiden suuntaan.

Kahvien ominaisuudet esiin cuppingilla

Sain maisteltavakseni viittä eri kahvia. Nicaragualaiskahveja kahdelta eri viljelijältä, kolumbialaista Fair Trade- ja luomusertifioitua kahvia sekä etiopialaiskahvia Limmu Kossan tilalta. Koska edessäni oli iso rivi saman paahtimon kahveja, innostuin maistamaan niitä cupping-menetelmällä, jonka tarkoitus on minimoida makukokemuksesta muut muuttujat kuin itse kahvi.

Cupping tapahtuu lyhykäisyydessään seuraavasti: 1. 10 g kahvia jauhetaan astian pohjalle. Aiemmin käytettiin nimenomaan karkeaa jauhatusta, nykyään moni jauhaa suodatin- tai pour over-karkeudelle. Tässä vaiheessa kuivan jauhetun kahvin tuoksua arvioidaan. 2. Jauhetun kahvin päälle kaadetaan kuumaa vettä ja annetaan uuttua 4 minuuttia. 3. Kupin päälle muodostunut kellumaan jääneiden kahvinmurujen kansi rikotaan painamalla se pinnan alle. Kupista lehahtaa aromien pilvi, jota tuoksutellaan ja arvioidaan. Kuppi sekoitetaan kevyesti ja siivotaan pinnalta vaahto ynnä muu tauhka pois. Sen annetaan asettua noin 5 minuuttia. 4. Kahvia otetaan lusikkaan ja ryystetään niin kuumana, lämpimänä kuin kylmänäkin. Sylkyastiaa voi käyttää, jos cupattavia kahveja on paljon. Makukokemuksesta tehdään havaintoja ja havainnoista muistiinpanoja: Virallisissa cuppingeissa kaikki nämä havainnot myös pisteytetään.

Ensimmäinen havaintoni jo ennen varsinaisen cuppingin aloittamista koski paahtoastehaarukkaa. Tummapaahtoisiksi nimetytkin kahvit nimittäin olivat väriltään maltillisen keskitummia eivätkä siis olleet mustia ja öljyisiä niin kuin jotkut muut tummapaahtoiset. Tämä hivenen helpotti tumman etiopialaisen naturalin herättämää ensijärkytystäni. Maistelun toteuttaminen hieman venyi, paahtopäivästä oli kulunut noin kuukausi. Se teki tuoksuista hivenen miedompia.

Laaja makukirjo

Nicaragualaisen Finca Pernille -tilan kahvista oli pöydällä sekä espresso- että keskipaahtoa. Odotetusti jo tuoksuvaiheessa espressosta erottui hieman enemmän stydejä paahtoaromeita, vaikka se ei väriltään mitenkään erityisen tummaa ollut. Tästä kahvista on myös todettava, että sen sai espressona jauhaa paljon hienommaksi kuin olisi kuvitellut. Keskipaahtoisesta Finca Pernillesta erottui trooppista hedelmää ja nougatia. Maistelu sopi hyvin yhteen näiden tuoksuhavaintojen kanssa. Espressoa varten paahdettu kahvi oli cupping-pöydässä hieman ryhdikkäämpi kuin keskipaahto. Espressomenetelmällä uutettuna kahvista löytyivät kuitenkin samat nougat’n ja hedelmien aromit kuin keskipaahdosta suodatinmenetelmällä. Suodatinkahvina juotuna keskipaahtoinen Finca Pernille tarjosi pyöreän, makean ja hedelmäisen kokemuksen.

Toinen nicaragualaiskahvi, Enoteca, paahdettu samaan tapaan tummaksi kuin vieruskaverinaan oleva etiopialainen Limmu Kossa Natural. Enotecassa tuoksui melkoisen selkeästi suklaa. Limmu Kossan tuoksumaailmassa oli tropiikin hedelmiä ja marjaisuutta. ”Märkä tuoksu” lisäsi molempiin kahveihin paahteisuuden tuntua. Maistellessa nicaragualainen jatkoi suklaisella linjalla, sellaisia tummapaahtoisen kahvin vivahteita, joita yleensä pyrin välttämään, ei oikeastaan ollut. Limmu Kossa oli hämmentävä yhdistelmä rotevaa suklaisuutta ja etiopialaiselle naturalille tyypillistä marjaisutta. Molemmista kahveista jäi sellainen olo, että niitä teki mieli kokeilla myös espressona. Espressokoneen kautta Limmu Kossa oli aivan erinomaista: natural-kahveille tyypilliset ”funkahtavat marjat” sekoittuivat suklaiseen runkoon, jälkimaussa paahteiset aromit tuntuivat poikkeuksellisen selkeinä. Enoteca vaati samalla lailla huomattavan hienon jauhatuksen kuin Finca Pernillen espressopaahto, mutta maku oli mainio: suklaisuuteen sekoittui nyt trooppista hedelmää, kenties mangoa. Paahteinen jälkimaku oli samaan tapaan selkeä kuin Limmu Kossassa. Se muistuttaa tuntumaltaan hyvin humaloidun oluen katkeroita, mutta aromeiltaan… no, kahvipaahtimoa.

Kolumbialainen Red Ecolsierra-kooperatiivin kahvi tarjosi kuivatuoksutellessa pöydän kaikkein intensiivisintä hedelmäisyyttä. Märkänä tuoksuun ilmestyi myös maitosuklaata. Maku jatkoi samalla linjalla, kahvi myös makeutui oikein kivasti jäähtyessään. Suodatinkahvina tästä on saanut oikein herkullisia kupillisia, joissa hedelmäisyys on ollut pääosassa yli bodyn maitosuklaisuuden. Valitettavasti en oikein löytänyt nimiä niille hedelmäisille vivahteille, jota kahvissa oli.

Kaiken kaikkiaan Capri Coffee on erinomaisen tervetullut toimija suomalaisten pienpaahtimoiden joukkoon. Muistakaa tukea uusia tulokkaita ja lähipaahtimoitanne!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *