Kupponen: Joulukahviarvioissa Rost&Co ja Inka Paahtimo
Pienet ja isommatkin paahtimot ovat viime viikkoina tuoneet markkinoille joulukahvejaan kovaan tahtiin. Omaan myllyyni päätyivät maisteluun jouluisat kahvit Kaffecentralenin omistamalta Rost&Co:lta sekä Inka Paahtimolta, tuolta Kouvolan ja Perun lahjalta suomalaiselle kahvikulttuurille.
Joulukahvista tulee helposti mieleen sekoitus, johon on lisätty ulkopuolisia aromiaineita. Itse en tällaista oikein jaksa arvostaa. Harvoin piparimaustetut jouluoluetkaan uppoavat, paljon hienompaa on maistella sitä, miten jouluisuus tulee esille ihan perusraaka-aineiden maussa. Oma maistelusarjani koostuukin onneksi nimenomaan maustamattomista kahveista, jotka on valikoitu ja paahdettu niin että sopivat hyvin yksiin juhlakauden muun makupaletin kanssa. Kaksi niistä on alkuperäkahveja ja yksi sekoitus.
Rost&Co:n kahvi on lähtöisin Costa Ricasta Tarrazun alueelta, San Pedron tilalta. Käsittelytapa on pesu, eli hedelmäliha pestään kahvinpapujen päältä pois ennen aurinkokuivausta ja fermentointia. Join omat joulucostaricalaiseni ensisijaisesti Hario V60:n ja muiden käsisuodatustötteröiden läpi valuteltuina sekä Aeropressistä puserrettuna. Kupposten sisällöstä löytyi tuhti runko, jota sekä minä että muut maistajat arvioivat nimenomaan maitosuklaiseksi ennemminkin kuin yleisluontoiseksi (tumma)suklaisuudeksi, joka täyteläiseksi ja pehmeiksi kuvatuissa usein löytyy. Hapokkaammasta ja hedelmäisemmästä osasta makua tulivat mieleen jouluiset kuivatut hedelmät, sellaista väskynäsoppaisuutta ehkä. On paljon mahdollista, että makukokemuksen sanoittamiseen vaikuttaa olennaisesti kahvin joulubrändäys.
Ammatti-ihmisten cuppingpöydästä lähtöisin olevat luonnehdinnat pitivät sisällään maitosuklaata, karamelisoitua omenaa ja luumua. Hyvin samoihin maisemiin nämä luonnehdinnat taitavat osua. Se täytyy mainita, että aika mainio kuppi syntyi Aeropressillä seuraavasti: 16 g kahvia ja 200 g 85-asteista vettä, pressi oikein päin, sekoitus aluksi ja juuri ennen pressausta (laitoin männän kiinni vasta kun aloin painaa, kahvi sai valua hetken läpi itsekseen). Säätämällä jauhatusta hienommalle saa korostettua suklaata, karkeammalla säädöllä taas pintaan nousee hedelmäinen puoli.
Inka Paahtimolla on kaksi joulukahvia, keskipaahtoinen ja tumma. Keskipaahtoinen on sekoitus elsalvadorilaista San Antonio-tilan pestyä red bourbon-lajikkeen kahvia ja sumatralaista Mandhelingia. Sen maussa oli syvää täyteläistä tummempaa suklaisuutta ja pähkinää, sekä marjaisuutta ja hieman maanläheisiä mausteita. Oli helppoa ymmärtää makukuvausta, jossa puhuttiin suklaasta, mantelista, kirsikasta ja mausteista. Englantilainen Christmas Pudding ei ole hirveän kaukaa haettu mielleyhtymä. Testasin myös tarkoitusta varten hankkimani piparipullan makuparina, pärjäsi oikein hyvin.
Entäs tummapaahtoinen? Onko lahjasäkissä herkullisia makuja vai pelkkiä hiiliä?? Inkan tummapaahtoinen joulukahvi tulee Guatemalasta, Rodolfo Garcian La Pina-tilalta. Yleensä kun avaan tummapaahtoiseksi mainostetun kahvipussin, nenään tulvahtaa miellyttävien kahvin ja suklaan tuoksujen lisäksi sellainen tympeä palanut käry. Tästä se loisti poissaolollaan. Ensiuutolla löysin kupista paljon tummaa suklaata ja pienen häivähdyksen sikaria. Jauhan muuten tummapaahtoisen kahvin karkeammaksi kuin vaalean ja saatan myös madaltaa uuttoveden lämpötilaa hieman, sillä tumma kahvi yliuuttuu vaaleaa helpommin ja karvaat maut ylikorostuvat muutenkin helpommin matalahappoisesta ja runsashiilisestä kahvista. Tästä täytyy kirjoittaa jossain kohtaa erillinen blogitekstinsä, on ollut työn alla jo jonkin aikaa…
Parhaan kupillisen tummasta Inka Paahtimon joulukahvista sain Aeropressillä. Resepti on melkoisen kahvisyöppö, pöllitty vuoden 2017 Aeropress-maailmanmestarilta Paulina Miczkalta. 35 g kahvia, yhteensä siinä 320 g kieppeillä 84-asteista vettä. Kaadetaan ylösalaisin olevaan Aeropressiin karkeaksi jauhettu kahvi ja 150 g vettä. Sekoitetaan ankarasti 35 s asti. Korkki kiinni, käännetään Aeropress ja painetaan tiivistemallinen kahvi läpi niin että kokonaisuuttoaika on 1:35. Lisätään vettä maun mukaan tai 170 g. Jätin lisäveden hieman vähemmälle, koska halusin korostaa tummapaahtoisen kahvin runkoa. Näin valmistettu kuppi oli paksun suklainen. Tummalle paahdolle tyypillistä karvautta löytyi hyvin vähän, jos ollenkaan. Ehkä pienen sikarinhäivähdyksen tai mausteisuuden muodossa. Ymmärrän toki, että tällaisilla annostuksilla hintavia erikoiskahveja tehdään lähinnä erikoistilanteisiin, mutta joulu jos jokin varmaan lasketaan sellaiseksi.
Inka Paahtimon kotisivuilla vihjattiin, että tummapaahtoinen joulukahvi voisi passata hyvin jouluisen illallisen jälkiruoaksi. Tämä resonoin jotenkin omassakin mielessäni. Tummaa pitkän illallisen päätteeksi ja keskipaahtoa sitten kahvipöydän makeiden herkkujen kanssa. Tai ihan pelkältään. Muidenkin paahtimoiden joulukahvit ovat varmasti oivallisia, mutta tänä vuonna Kahjona kahviin rohkenee suositella ainakin näitä.
Muistakaahan käydä Facebookissa ja Instagramissa osallistumassa arvontoihin, joista näitä kahveja voi voittaa. Arvonnat ovat meneillään ensimmäisen adventtisunnuntaihin 2.12. klo 18.00 asti, jolloin lottokone laulaa adventtivesperissä hoosiannaa ja pullauttaa molemmista somekanavista ilmoille voittajan nimen. Läpinäkyvyyden nimissä ilmoitettakoon, että maistellut kahvit on saatu paahtimoilta lahjaksi.
Kuvat: Kuvakenguru