Kupponen: Kettukarkilta maistuvaa kahvia? Ihan oikeasti!

 

 

kettukahvi.jpg

Lahtelainen Kahiwa-paahtimo muisti bloggaajaa parilla kahvinäytteellä. Etiopialaisen natural-prosessoidun Galehin makureferenssiksi pakettiin oli laitettu mukaan perinteikkäitä kettukarkkeja eli Fazerin Pihlaja-makeisia, jotka tosin eivät ole enää vuosikausiin sisältäneet pihlajanmarjaa. Eipä sisällä Galehkaan, mutta silti makumaailma oli varsin rikkaasti kallellaan sinne päin. Kuulemma paahtoprofiiliin oli haettu juuri ttämän vivahteen korostusta melko pitkään.

Galeh on kotoisin Etiopiasta, Limu Kossan tilalta. Se on luomusertifioitua, mikä on etiopialaiselle kahville poikkeuksellisempaa kuin luonnonmukainen viljely sinänsä. Vaikka poikkeuksellisen iso osa etiopialaisista kahvinviljelijöistä noudattaa luomuperiaatteita viljelyssään, sertifiointiin riittää rahaa paljon harvemmin.

 

kettu2.jpg

Valmistin Galehia monella tavalla. Suodatinkahvina siitä löytyi iso nougatmainen makeus ja hapokkuus, joka toden totta oli helppo assosioida pihlajanmarjahillon tai niiden kettukarkkien kanssa. Ylipäätään voisi sanoa, että kahvi oli voimakkaan marjainen, mutta ”värimielleyhtymäni” oli tavallisten punaisen tai sinertävän sijaan oranssiin vivahtava. Kaikkein voimakkaimmin kettukarkkimaisuus tuli esiin erään aeropressillä valmistetun kupillisen jälkimaussa. Kupillisen normaali maku oli sellainen varsin hyvä mutta ei mitenkään tajuntaa laajentava, mutta noin vartin päästä huomasin ihmetteleväni, miksi suussa maistuu marmeladimakeinen. Myös kertaluontoisen espressokokeilun tein. Siinä hapokkuus korostui makeuden parina ja marjaisuus oli jo ”lonkalta vetäistyssä” kahvissa hienosti läsnä, ja kuulemma tästä kahvista on luvassa myös espressolle optimoitu paahto.

kahiwa.jpg

Toinen paketissa tullut kahvi oli nicaragualainen La Sopresa AA. Tässä lupailtiin makuvivahteisiin maitosuklaata ja karpaloa. En ollut mitenkään eri mieltä. Iso makeus ja pehmeys olivat tälle kahville leimallisia. Ja minä kun yleensä pidän pehmeyttä kahvihommissa sellaisena mainosmaakarien täytesanana. Tätä kahvia viljelee siios Nicaraguassa, Jinotegan alueella Jesús Blandon, joka myy kahvinsa suoraan paahtimoille ja pientukkureille, toisin kuin alueella yleensä on tapana. Korkeamman laadun kautta suorakaupalla saatava hinta on rohkaissut Blandonia kehittämään sekä tilaansa että kahviaan jatkuvasti, ja tulokset maistuvat kupissa.

Nämä olivat ensimmäiset kosketukseni Kahiwaan, mutta eivät suinkaan varmasti viimeiset. Sen verran hienoja kahveja Lahdessa paahdetaan. Tämän vuoden aikana tehdään varmasti vielä tarkempaa esittelyä paahtimosta, kunhan pääsen piipahtamaan paikan päällä.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *