Myllytestissä Wilfa Svart Uniform

Wilfa Svart Uniform -kahvimylly on herättänyt huomiota erikoiskahvipiireissä. Sen suunnitteluun on osallistunut norjalainen kahvipaahtaja ja baristamestari Tim Wendelboe, joka on ollut WIlfan asiantuntijana myös aiemmille Svart-sarjan kahvilaitteille. Kahviammattilaisten keskuudessa laite on otettu hyvin vastaan, kotibaristojen keskuudesta on kuultu – laitetta näkemättä – niitä skeptisiä ääniä joita saattaa odottaa aina kun kodinkonefirma julkaisee jotakin kahviin liittyvää mitä pitäisi ottaa vakavasti. Tässä tulevat nyt minun parin kuukauden käyttöön perustuvat havaintoni.

Heti alkuun täytyy sanoa, että en ole maksanut omasta Uniformistani, vaan se on saatu yhteistyön osana Wilfalta. Voitte päätellä, millä tavalla se vaikuttaa asiaan. Pyrin joka tapauksessa rehelliseen arvioon ja kerron, mistä pidän myllyssä ja mistä en. Yksi keskeinen kysymys on varmaankin se, mitä laitteelle tapahtuu testaamisen jälkeen.

Tavoitteena tasainen jauhatus

Jos kypsennettävä ruoka on paloiteltu mahdollisimman tasaisesti, palaset kypsyvät samaan tahtiin. Tämä pätee myös kahviin: Tasaisempi jauhatus on toivottavaa, nykytiedon mukaan kaikilla uuttomenetelmillä. Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että levyteräisellä myllyllä voidaan tuottaa tasaista jauhatusta helpommin kuin kartioteräisellä, jollaisia Wilfan aiemmat mallit ovat olleet. Samoin terien koko vaikuttaa tähän: isompikokoisilla terillä pavut jauhautuvat tasaisemmin. Wilfa Svart Uniformin 58 mm terät lupaavat tuottaa varsin tasaista jauhatusta.

Myllyn käyttöfilosofia on yksinkertainen ja perustuu Wendelboen ideaan ihanteellisesta kotimyllystä. Itse laitteessa on vain käynnistysnappula ja karkeuden säätö.  Haluttu annos kahvinpapuja punnitaan laitteen kantena toimivalla vaa’alla, kaadetaan myllyyn ja jauhetaan haluttuun karkeuteen. Uniformissa ei ole tarkoitus säilyttää kahvia. Vaaka kytkeytyy älypuhelimeen Bluetooth-yhteyden kautta (koska miksipä ei?).

Tavallinen kuluttaja voisi pitää järjettömänä kahvinpapujen punnitsemista. Sen myötä tarvitsee kuitenkin arvailla paljon vähemmän, miltäköhän kahvi tällä kertaa mahtaa maistua kun annostukset tasaantuvat. Erityisesti jos vaihtaa käyttämäänsä kahvia, niin tiheydet voivat heitellä paljonkin. Yksi mitallinen, hyvin samalla tavallakin mitattuna, voi tarkoittaa mitä tahansa 6 ja 9 gramman välillä.

AE5A7488-6A02-4268-8D7E-C1F226EB2E28 Jos ei jaksa laskeskella kahviannostaan, niin vaa’an puhelinsovelluspuoli tarjoaa sekä reseptilaskurin että jauhatuskarkeusehdotuksia.

Maukkaampaa suodatinkahvia

Wilfa Svart Uniformin luvataan tuottavan tasaista jauhatusta ja sopivan yksittäisten kahviannosten jauhamiseen. Karkeusskaala ulottuu erittäin karkeasta espressoon. Silmämääräisesti katsottuna jauhatus on selkeästi tasaisempaa kuin esimerkiksi Wilfan aiemmassa kotimyllyssä, karkeita murkuloita ei juuri erotu jauhetun kahvin seasta eikä suodatintötterön pinnalta. Toisaalta hienosta mujustakin on huomattavasti vähemmän merkkejä. Palaan myöhemmässä jutussa tarkempiin ja mittausperusteisempiin vertailuihin. Nyt mennään maun perusteella.

Tähänastisessa käytössä lupaus tasaisesta ja laadukkaasta jauhatuksesta voidaan katsoa lunastetuksi. Tasaisuus näkyy paitsi silmällä, myös siinä, että suodatinkahvia valmistaessa vesi valuu läpi nopeammin, halvemmilla myllyillä helposti tapahtuvaa suodatinpaperin tukkeutumista ei tapahdu kovin helposti. Tämä johtaa siihen, että kahvi voidaan jauhaa hienommaksi ja hyviä makuja saadaan kuppiin enemmän, jopa pienemmällä määrällä kahvia.

Sekä minun että erinäisten muiden käyttäjien havainto on ollut, että ensimmäisinä viikkoina jauhatusta on saanut säätää jatkuvasti hienommaksi. Tämä johtuu siitä, että hienon kahvitomun määrä suhteessa toivottuun jauhatuskarkeuteen on vähentynyt. (Kaikki terämyllyt tuottavat mujua, toiset sopivasti ja toiset liikaa) Siihen taas on syynä terien “sisäänajo”. Monien ammattimyllyjen läpi pitäisi ajaa kilokaupalla kahvia ennen kuin ne jauhavat juuri niin kuin niiden pitäisi, ja tämä koskee myös Wilfan uutukaista. Kupissa tämä ilmiö maistuu siltä, että jos kaikki tehdään oikein, niin ensin kahvi on erinomaista, sitten vielä parempaa.

Mylly jauhaa tarkoituksellisen hitaasti, ideana on estää kahvinpapujen kuumeneminen. Jauhatusääni on melko erikoinen, sanoisin että se muistuttaa päihtynyttä traktoria. Se on kuitenkin aika tavalla hiljaisempi kuin aiemmin omistamani myllyt. Jos kohta ääni kestää pidempään, kahvin jauhannan ajan voidaan käydä normaalia keskustelua toisin kuin aiemmilla myllyillä.

Myös espresso onnistuu

Monelle merkittävä kysymys lienee, toimiiko tämä oikeasti espressokeittimen parina. Lyhyt vastaus on, että kyllä toimii. Juomat ovat erinomaisen maukkaita kun kaiken saa vaa’an avustuksella säädettyä kohdalleen. Kuitenkin jauhatussäätö on aika isoportainen. Helposti käy niin, että jauhatuksella x saa vähän sinnepäin olevan kupillisen. Jauhatuksella x+1 saa koneen tukkoon ja x-1 kuppiin syöksyy hapan ja laiha shotti. Ratkaisuksi tulee annostamalla hienosäätö. Se ei ole ihan optimaalinen tapa säätää espressoaan, mutta menettelee kotioloissa. Jos sitä vähän sinnepäin olevan kupillisen valumaa pitää hidastaa, kasvatan annosta esim. puolikkaan gramman verran. Tai jos nopeuttaa, niin pienennän. Tämä täytyy tietysti huomioidan myös siinä, kuinka paljon nestettä kuppiin pääsee. Järjestys ei ole aivan ihanteellinen: paljon parempi olisi lukita ensin kahviannos sen mukaan, mikä on kahvalle ja sihdille optimaalinen, sitten etsiä myllyä säätämällä hyvän makuinen juoman koko (siis valuttamalla espresso vaa’an päällä) ja lopulta hienosäätää, edelleen vain myllyä ruuvaamalla. Mutta menee se näinkin.

Toinen hankaluus espressoa valmistaessa on puruboksi. Suoraan kahvaan tiputteleminen on potentiaalisen sotkuista puuhaa. Oma ratkaisuni oli annostussuppilon käyttäminen. Sellaisen voi leikellä sopivasta purkista tai ostaa valmiina. Tai jos satut omistamaan aeropressin, aina voit käyttää se mukana tullutta suppiloa. Itse tulin hommanneeksi kahvaan sopivan suppilon, enkä ole varmaan ikinä hoitanut espresson annostamista yhtä siististi kuin nykyään!

Aloitin Uniformin testaamisen käyttäen 12-vuotiasta Isomac Venus-espressokonettani. Sen suodatinkahvalle ja käytössäni olleelle sihdille näppärimmät annostukset kulkivat 16-18 grammassa. Betatestissäni olleille Kahwen tummahkoille espressoblendeille hyvä asetus löytyi kohdasta 6 niin, että annostus oli 17 grammaa, uuttoaika noin 30 s tai vähän alle ja juomaa tuli kuppiin noin 40 grammaa tai hieman alle.

Sain kuitenkin tilaisuuden ratkaista vipukeitinkuumeeni, Isomac meni myyntiin ja sen tilalle taloon muutti La Pavoni Europiccola. Jonkin verran luottamustani Wilfa Svart Uniformiin kuvaa se, että myös Vario-mylly lähti uuteen kotiin tässä yhteydessä. Pavonille jauhatusasetus on pavusta riippuen 4 tai 3, annostan 14-15 grammaa ja kuppiin puristuu noin 30 grammaa kahvia. Vaaleammilla paahdoilla olen myös kokeillut kakkosta, mutta sillä asetuksella mylly alkaa vähän “syödä kahvia”, eli hienojakoista jauhetta kasaantuu reitille. Tästä seuraisi tukos tai vanhentuneen pudun ilmestymistä satunnaisella tavalla mukaan myöhempiin, ehkä karkeampiin kuppeihin. Kumpikaan ei ole oikein toivottavaa.

Uniformia ei kuitenkaan ole ensisijaisesti suunniteltu espressomyllyksi, vaikka sillä saakin aikaan myös loistavan espresson jos jaksaa vääntää. Sen vahvuus on erinomaisen suodatinkahvin valmistamisessa niin, että kuppiin uuttuu enemmän hyviä makuja suhteessa ei-toivottuihin. Jos juot pääosin suodatinkahvia tai pressoa ja haluat aika ajoin valmistaa espresson, Wilfa Svart Uniform saattaa hyvin olla sinun myllysi.

Mitalin kääntöpuoli

Olen nyt käynyt läpi niitä asioita, joita WIlfa Svart Uniformissa pidän onnistuneina ja toivottavina. Muutamat seikat hieman ärsyttävät. Suurimmat niistä liittyvät vaakaan, joka on ikään kuin kylkiäistuote. Ensinnäkin se toimii paristoilla. Kun nykyään eletään aikaa, jolloin lähes joka ikinen pikku vempele voidaan ladata USB:n kautta, en oikein saata käsittää miksi tähän ratkaisuun on päädytty. Olisivatko akku ja latausportti todella nostaneet laitteen kuluttajahinnan jonnekin ostosuppilon tapahtumahorisontin väärälle puolelle? Toinen juttu on patterikannen lukitusruuvi. Olen kuullut valitusta sekä siitä, ettei taloudesta löydy tarpeeksi pientä meisseliä että siitä, että kun sen pienen meisselin sitten saa esiin niin se onkin kyseiseen ristipääruuviin liian pieni.

Toinen vaakaan liittyvä asia on se, että se kaipaisi ehdottomasti ajastinta myös fyysiseen vaakaan. Itse en ollenkaan aina jaksa olla käynnistämässä sitä kännykkäsovellusta, joka ajastimen tarjoaa – erityisesti kun ainakaan tällä hetkellä sovellus ei tarjoa hirveästi lisäetua pidemmän aikaa kahvin punnitsemisen ja annostelun parissa viettäneelle. Olen ymmärtänyt, että Tim Wendelboen kanssa suunnitellaan jotakin käänteentekevää päivitystä jonka myötä tämä tilanne olisi muuttumassa, joten saapa nähdä.

Itse myllyn puolelta tuntuisi, että sisään menevän ja ulos tulevan kahvin määrä ei aina ole aivan sama. Myllyn uumenissa siis tapahtuu varmasti jonkin verran vaihtoa vanhan ja uuden kahvin välillä. Tämä tuskin on mikään iso ongelma pitkän päälle, erityisesti jos raaskii “huuhdella” myllyä parilla pavulla vähintään isojen karkeudenvaihtojen yhteydessä. Toki soisin, että yhden annoksen kahvimyllyn retentio eli matkalle jäävän kahvin määrä olisi niin lähellä nollaa kuin suinkin.

Wilfa Svart Uniformissa pitäisi ilmeisesti olla ominaisuus, joka estää myllyn käynnistymisen silloin kun pururasia ei ole paikallaan. Ainakaan minun ja muutaman kanssaharrastajan laitteissa se ei toimi, vaan kahvit on mahdollista jauhaa pöydälle. On tullut pari kertaa kokeiltua tahattomasti.

Siitä rasiasta puheen ollen, se on valmistettu metallista staattisen sähkön eliminoimiseksi. Staattista pöläystä ei tosiaan tapahdu, mutta silti sinne tapaa jäädä hiven kahvia. Suurin osa boksiin jäävästä tavarasta on toki pavun kuoriosaa, niin sanottua chaffia, josta ei erityisemmin makua heltiäisikään, mutta toki tämä ominaisuus hieman ärsyttää.

Mutta kuitenkin

Kuten tarkkaavainen lukija ehkä huomaa, nämä ovat suhteellisen pieniä yksityiskohtia. Pääasia on jauhatuksen laadussa. Wilfa Svart Uniform on mielestäni parantanut kotona juomani kahvin laatua oleellisesti. Sen verran oleellisesti, että se on keittiöni ainoa kahvimylly. Mahlkönig Vario löysi tiensä uudelle omistajalle, ja vanhalle Wilfalle pohdin sijoituspaikkaa esimerkiksi töistä. Matkoilla juodun kahvin parantamiseksi olen hankkimassa Comandante-käsimyllyä, jolla toki saattaa kotikeittiössäkin ajoittain oma roolinsa olla. Kuitenkin Wilfa Svart Uniform on selkeästi ansainnut paikkansa minun kahvimyllynäni. Siihen, miten se tarkalleen ottaen vertautuu esimerkiksi Comandanteen tai ammattimyllyjen titaaniin, Mahlkönig EK-43:n, palataan jonkin ajan kuluttua suuressa myllyvertailussani.