Cafetoria avattu ja Johan&Nyström suljettu
CAFETORIA AVATTU
Vielä muutama vuosi sitten hyvä kahvi Helsingissä tarkoitti Kaffecentralenin espressojuommia, ehkä Gran Delicatoa ja satunnaisesti (riippuen kuka oli työvuorossa), muutamaa muuta paikkaa. Kahden viime vuoden aikana tilanne on suorastaan mullistunut. Helsingin laatukahviloiden joukkoon on nyt liittynyt lohjalaisena paahtimona tunnettu Cafetoria. Paikka löytyy Runeberginkadulta, suurin piirtein vastapäätä Vastarannan Kiiskeä. Onnekkaana Groupon-lahjakortinostajana kävin ponnistamassa sekä espresson että V60-tötsällä panamalaisesta Finca El Carmenista valutetun suodatinkahvin. Espresso oli ehkä minun makuuni vähän pitkä mutta varsin maukas. Suodatinkahvi taas pelasti sateisen iltapäivän ja teki keikasta ehdottamasti tekemisen arvoisen. Suureksi riemukseni matkaan tarttui myös kaksi papupussia: Espresso Caramelo ja se mainittu panamalainen. Tosiaan, palvelu oli erittäin ystävällistä, tilat tyylikkäät ja valoisat ja oleellisia harrastevälineitä (kahvista puhumattakaan) hyvä perusvalikoima myynnissä käsimyllyistä ja suodatinkahvivälineistä järeämpiin espressokoneisiin.
En ole aiemmin ollut mitenkään kauhean innoissani Cafetorian espressoista aiemmin, mutta Caramelossa oli kaikki koko lailla kohdallaan. Tähtäilin sellaiseen 17-18 g kahvikakkuun ja 27-30 g juomaan ajassa, joka vaihteli 25 ja 30 s välillä. Parhaimmillaan kupit olivat erittäin pehmeitä ja makoisia. Mitään hillittömiä marjaisia vivahteita ei ollut, mutta vaivatonta ja erittäin hyvää ”lohtuespressoa”.
Se panamalainen on jännää ja omalaatuista tavaraa. Homman juju on mielestäni surffata kolmea päämakua mahdollisimman hyvään tasapainoon: Ihan alkumaussa olevaa sellaista vivahdetta, jota en osaa kuvailla ja josta en hirveästi pidä; tähän osin kytköksissä olevaa marjaisuutta joka liippaa tälillä vadelmaan ja välillä mansikkaan sekä suklaisuus/pähkinäisyys. Tällä jälkimmäisellä saadaan makua aika kivaan tasapainoon, parhaisiin tuloksiin olen päässyt yhtäältä aeropressillä (vesi vajaa 90 astetta, uuttosuhde olisko 17:225 g ja aika 1 min 15 s uutto ja 30ish s press) ja erityisesti kangassukkasuodatinvirityksellä nimeltään Hario Woodneck. Viimeisin kuppi taisi olla 22 g kahvia, 340 g vettä (tai sitten kahvia oli vain 21 g), uuttoaika 2 min 45 s. Myllyn sai säätää pykälää hienommalle kuin yleensä. Ihan samaa makeutta en ole kuppiini saanut kuin paikan päällä juomani valmistanut paahtaja ja barista Ivan Oré, mutta hienoa ja vivahteikasta juomaa joka tapauksessa. Pitänee utsia Ivanilta hänen reseptinsä.
—
JOHAN&NYSTRÖM SULJETTU
Taisin joskus kutsua Johan&Nyströmin konseptikauppaa Helsingin tarkimmin varjelluksi kahvisalaisuudeksi. No, nyt Kanavarannan kahviylpeys on yleisöltä suljettu. Asia selvisi minulle käydessäni ovella toteamassa, että tila oli muutettu pelkkään showroom- ja koulutuskäyttöön. Harmin paikka, mutta toisaalta veikaisin että juuri niille kulmille ei suuri yleisö juuri vahingossa eksynyt. Nähtäväksi jää, aukeaako tila joskus uudestaan yleisölle esimerkiksi ensi kesänä.
No, tarkoitus oli kipaista hätäinen kahvi tauon aikana kun siellä kulmilla vietettiin seminaaripäivää, mutta kahvitauko vhän venyikin. Piti nimittäin vaappua Fratello Torrefazioneen lotkaisemaan sifonillinen…
Pakko tehdä pikku irtiotto kahvikuvioista ja jakaa kanssanne kesän mittaan hiottu vaihtoehto parille iltavoileivälle. Tuli nimittäin muuton yhteydessä hankittua pikku takapihanpläntille toimintavarma ja luotettava kaasugrilli (piezo tosin ei toimi vaikka kuinka olisi pikku-Weberi). Vironreissulta tuotiin juhannuseineksiksi valmiiksi marinoituja saslikk-lihoja. Perinteistä armenialaista tyyliä edustaneiden possujen lisäksi löytyi pykälää virolaisempaa(?) tyyliä edustavia kefiirimarinoituja kanasaslikkeja. Olivat loistavia kummatkin. Ja sitten ne olivat loppu, eikä googlaamalla meinannut mitenkään pätevää piimämarinadin reseptiä. Niinpä sitten improvisoimaan ja testaamaan. Tällainen setti on nyt sitten kesän aikana tullut kehitellyksi: