Miksi teen tätä

Olin aivan unohtaa tämän, nimittäin Ninan verkkareissa blogin Ninan heittämän haasteen. Koska tykkään ylipäänsä haastamisesta, ennen kaikkea itseni sellaisesta, niin en voi tästäkään kieltäytyä. Nina haastoi ja pyysi kertomaan 5 syytä miksi täällä Lilyssä kirjoittelen. Ja minähän kerron.

1. Välimatka. Alun alkaen alettiin ukkelini kanssa pitää blogia, johon kirjoittelimme lähinnä meidän reissailuista milloin Dubaista ja milloin kotimaan matkoilta. Epäsäännölliseen tahtiin. Blogi toimi ikään kuin reissupäiväkirjana. Sittemmin muutimme Ahvenanmaalle ja luonnollisesti sen myötä kilometrit ystäviin ja perheisiin venyivät ja tapaamiset harvenivat. Kuulumisten kirjoittelu blogiin osoittautui näppäräksi keinoksi kertoa meidän puuhailuista, kuulumisista ja Martan kehittymisestä suurelle joukolle yhdellä napinpainalluksella. Jos välimatka tuntui tuolloin pitkältä niin ei se ainakaan ole lyhentynyt kun hiljattain muutimme Lappiin. Joten kuulumisia jaamme jatkossakin muun muassa blogin välityksellä. 
2. Kirjoittamisen ilo. Mä tykkään kirjoittaa ja haluan kehittyä siinä. Blogi on mainio kanava hyväksi harjoittelemisessa mitä tulee kirjoittamiseen. Kirjoittamalla saan aika vaivattomasti ja luontevasti ilmaistua itseäni. Kehittymisen kannalta olis tosi kiva saada myös palautetta omista kirjoitteluista, joten jos on jotain mielessä niin bring it on ja oon enemmän kuin kiitollinen. Myös aiheita mistä tykkäisitte lukea otan kiitollisena vastaan!
3. Harrastus. Voisin jopa sanoa, että tästä on tullut mulle jonkin sortin harrastus! Mun yksi tämän vuoden tavoitteista oli tv:n katselun korvaaminen lukemisella ja kirjoittamisella. Ja uskokaa tai älkää niin se on siihen päin kyllä lupaavasti menossa. Baby steps, baby steps. Ja mikä parasta tai ainakin hyvin iso plussa: tämä harrastus ei maksa pennin jeniä.
4. Aivotoiminnan ylläpitäminen, uuden oppiminen ja kärryillä pysyminen. Näin äitiyslomalla kun viettää valtaosan vuorokaudesta kahden ipanan kanssa, poissa työelämästä ja aikuisten seurasta, pähkäillen niinkin haastavia asioita kuten mitä tänään syödään, mihin puistoon mennään leikkimään ja laitetaanko kurakinnasta vai riittääkö sormikkaat, on mukava että saa ylläpitää aivosolujen toimintaa jollain tavalla. Ja mulla se tapa on tämä kirjoittelu ainakin toistaiseksi. Luvassa on kyllä muutakin, mutta kaikki aikanaan. On myös siistiä oppia uusia ihan käytännön taitoja, saada ahaa-elämyksiä ja pysyä kärryillä siitä, mitä tän päivän viestinnässä tapahtuu.
5. Verkostoituminen. Uusien tyyppien tapaaminen, foorumeihin osallistuminen ja verkostojen tuomat mahdollisuudet ylipäänsä. Olis siistiä jonain päivänä elättää ainakin osittain itsensä kirjoittamisella, ei välttämättä blogin muodossa mutta jossain muodossa kuitenkin. Verkossa tai paperilla.

Siinä osa niistä syistä miksi tänne aina välillä jotain höpisen!