Sairaalakassi

Koska viikot virtahepona käyvät (toivottavasti) vähiin päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja pakata sairaalakassin valmiiksi. Viime kerran kassin sisältöä en enää muista, tärkeimpinä elementteinä lienevät olleen miehelle varatut Red Bullit ja Fazerin Siniset, joita hän ahkerasti jemmas jääkaapissa jo muutama viikko ennen eräpäivää. Sairaalamatka kun oli tuolloin kolmisen kilometriä tuntui koko kassi turhakkeelta. Nyt matka on hieman pidempi (55km) ja todennäköisyys synnyttämiseen ilman isiä aika suuri, joten päätin uhrata tälle pussukalle muutaman minuutin.

Mun ja Kertun kassista matkalaukusta löytyy muun muassa seuraavat tavarat:

(Naisten)lehti. Villi veikkaus on, että tätä lehteä tulen tuskin avaamaan mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa ja tuore nyytti vaatii äitinsä täyden huomion sen lyhyen ajan mitä sairaalajakso tällä kertaa kestää. Ajatus rennosta omasta ajasta kuitenkin lämmittää sen verran mieltä, että lehti saa jäädä kassiin.
Laturit, puhelin, kuulokkeet ja läppäri sekä neuvolakortti.

Hammasharja ja –tahna. Omat shampoot ja meikit. Suoristusrauta. Jospa tällä kertaa muistaisi pestä hampaat edes kerran ja näyttää hiuksille jotain muutakin kuin sairaalan all around-saippuaa. Meikit todennäköisesti pysyy pussissaan, mutta yrittänyttä ei laiteta. 

Kotiinlähtövaatteet sekä itselle…

…että vauvalle. Freesinä himaan ja sitä rataa. Muutaman pienen vaipan voisin vielä lisätä vaikka sairaalasta taitaa edelleenkin saada jonkin sortin lahjuspussin mukaan kotiin?

Imetysrintsikat, Lansinoh, tutteja ja pullo. Huom ekstrapanostus imetyksen pehmeämpään aloittamiseen. Hankin elämäni ekat ihan imetykseen suunnitellut rintsikat, jotka viime kerralla tuntui maailman turhimmilta vehkeiltä. Lansinoh ei perusteluja kaipaa. Meidän vauvahan ei tuttia syö-periaate on heitetty roskakoriin ja jos tilanne niin vaatii otetaan tutti ja pullokin vaikka saman tien käyttöön.

 

Näillä mennään. Mitä laukusta vielä puuttuu?