Päätin kirjoittaa Tuuliajolla-blogin tyyliin tästä kuluneesta viikosta yhteenvedon. Tässä siis oma viikkoni paketoituna! Muskarimaanantai Maanantai-iltapäivän muskariporukkamme kutistuu kerta kerralta, enää oli jäljellä meidän lisäksemme kaksi muuta perhettä. Esikoiselle tämä pienempi ryhmä sopii hyvin, koska hänen omat tanssihyppelynsä saavat ohjaajilta enemmän huomiota. Hän myös laulaa rohkeammin ja railakkaammin pienemmässä porukassa.  Kauppahallitiistai Miehen toinen arkivapaa sattui tällä viikolla tiistaille. Kävelimme […]

Sain viime viikolla Cloettalta paketillisen Nutisalin pähkinöitä maisteltavaksi. Pähkinävalikoima herätti myös mieheni mielenkiinnon ja hän ehdottikin pähkinäpusseja tutkiessaan, että minunhan kannattaisi kirjoittaa niistä jotain blogiini. ”Niin, en mä oikein tiedä…mitä mä niistä voisin kirjoittaa?” epäröin. ”No tee pähkinöistä sellainen syväluotaava analyysi, niin kuin sulla tapana on. Älä jätä kiveäkään kääntämättä”, mies vastasi, ja koska olin […]

Esikoinen on perinyt minulta (ja äidiltäni ja äidin suvulta…) melko kiivaan temperamentin; hän esimerkiksi paiskoo leluja kiukuspäissään päivittäin, vaikka hänelle on selitetty lukemattomat kerrat, ettei niin saisi tehdä. No, tyyppihän on alle kolmevuotias, joten en ole kovinkaan huolestunut siitä, että käpy palaa usein ja hallitsemattomasti. Sen sijaan oman käpyni puolesta minun olisi varmaan syytä olla […]

Mainostaulujen takana -blogin minsu kirjoitti vaalituloksesta niin hyvin tämänpäiväisessä postauksessaan, että itse tyydyn vain jakamaan linkin minsun blogiin ja toteamaan, että… …ääh. En oikeastaan edes tiedä mitä haluaisin sanoa. Olo on kuin reissussa rähjääntynellä, vaikka itsehän en näiden vaalien eteen ole tehnyt muuta kuin käynyt kivenheiton päässä sijaitsevalla äänestyspaikalla äänestämässä.  Kun menin illalla nukkumaan, luulin […]

Tämä on ollut tosi perinteinen lapsiperheviikonloppu puistoiluineen, mummilavisiitteineen ja hermojen menetyksineen. Kattaessani tovi sitten kiireellä lounasta pöytään olin jo vähän hermoraunio ja mietin, että on se nyt kumma, kun koskaan ei saa tehdä edes pientä asiaa rauhassa vaan jatkuvasti on joku kitisemässä, hoputtamassa tai mölisemässä. Olisin halunnut kattaa pöydän kerrankin kauniisti, valita ehkä vähän hienompia astioita […]

Sateen uhasta huolimatta lähdin käymään keskustassa ihan vain Yliopistonkadun vaalikadulle päästäkseni. Minut on vallannut iloinen vaalihuuma ja vaikka olen jo 99-prosenttisen varma omasta ehdokkaastani, oli vaalikojujen lähellä silti hauska hengailla. Koleasta kelistä huolimatta ehdokkailla tuntui olevan melkoinen draivi päällä, ja se tarttui minuunkin! En malttaisi odottaa sunnuntaita ja varsinaista äänestyspäivää, vaali-iltaa ja kaikkea sitä jännitystä. […]

Ahdistaako tavarapaljous teitä niin että välillä tuntuu kuin tukehtuisitte pikkuhiljaa kaiken tavaran keskellä? Itseäni ahdistaa, tällä hetkellä ihan suunnattomasti. Tiedän, että tämä akuutti kaipuu järjestykseen ja kaiken turhan roinan kierrättämiseen kumpuaa pitkälti edessä olevasta suuresta muutoksesta eli kotiäitiyden vaihtumisesta toimistotyöläisen pestiin. Olen aina ollut sellainen ”ulkoinen järjestys tuo sisäistä järjestystä” -tyyppi, joka käsittelee isoja mullistuksia […]

Olen kiinnittänyt huomiota mielenkiintoiseen ilmiöön: kasvatuskirjojen ja -oppaiden väheksymiseen. Tämä asia hämmästyttää minua todella paljon, koska samanaikaisesti on täysin ookoo, luonnollista ja normaalia näppäillä Googleen kaikki lasten kehityksessä yhtään mieltä askarruttavat asiat tai kysellä tietoa vanhemmuuden solmukohdista av-mammoilta. Miksi sitten (muka) on jotenkin noloa ja avutonta lainata kirjastosta asiantuntijan kirjoittama opas noihin samoihin asioihin ja solmukohtiin […]

Kun mietin aamuja nyt, mietin kiireettömyyttä, toista kahvipannullista, haukotuksia, joiden voi antaa tulla ja mennä. Vauva hieroo silmiään jo aamukahdeksalta. Aamuaurinko paistaa parvekkeelle. Mies heijaa vaunuja, minä vetäydyn esikoisen kanssa sänkyyn pötköttelemään ja kerron niitä tarinoita, joita tyttö toivoo. Nyt jo mieleni on kääntänyt nostalgianupin kaakkoon ja luulee, että tällaisia ne aamut ovat aina olleet. […]

Kuten jokin aika sitten kerroin, vietän sokeritonta vuotta. Minulla on ollut ongelmia sokerin kohtuukäytön suhteen lapsesta lähtien ja yhtäkkiä mitta vain tuli täyteen. Onneksi toimin kerrankin järkevästi ja oikeasti suunnittelin, millä tavalla sokerittomuuteni toteuttaisin. Olen nimittäin vihdoin ja viimein oppinut, että suklaaähkyssä tai irtokarkkikoomassa on aivan turha tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä ruokavalion kohentamiseksi – olen niin monet kerrat huijannut […]