Kävin äitini vinkistä katsomassa Ylen Aamu-tv:n tiistaisen kahvi- ja kahvilakulttuurikeskustelun, jossa puitiin suomalaisia kahvinjuontitapoja ja suomalaista kahvilakulttuuria. Haastateltavana oli kansatieteen tutkija ja tietokirjailija Satu Jaatinen, jolla oli napakat mielipiteet siitä, millaista on hyvä kahvi ja miten kahviloita voitaisiin kehittää. Poimin keskustelusta muutamia ydinkohtia, joista mielestäni olennaisin oli tämä Jaatisen kiteytys: ”Kahvia juodaan paljon mutta laadullisesti siltä […]

Taapero on vasta ihan viime aikoina ruvennut ymmärtämään rusinoiden päälle. Sitä ennen tässä taloudessa käytettiin valuuttana euron lisäksi maissinaksuja. Nyt maksuvälineeksi kelpaavat myös rusinat. Tänään lunastin parilla rusinalla viisi minuuttia autuasta ALE-kirjojen penkomista Akateemisessa kirjakaupassa. Pikainen kierros Indiskassa maksoi vain yhden rusinan, mutta hiukan pidempi pyrähdys Anttilassa vaatikin sitten jo viisi rusinaa. Muutaman rusinan turvin […]

Taaperolla alkoi tänään seurakunnan järjestämä muskari. Ihana taaperotanssi loppui joulukuussa, joten olin superiloinen, kun tyttö sai hajapaikan lähimmästä muskarista. On jotenkin erityisen mukavaa, että muskari on maanantaisin, sillä ainakin tämänpäiväisen muskarin perusteella vaikuttaa siltä, että siitä saa pirteän ja hauskan sysäyksen uuteen viikkoon. Ohjaajat olivat kivoja, laulut ja lorut olivat kivoja, taaperolla oli kivaa…ja ihan puhtaan […]

Olen viime aikoina innostunut kokkailemaan enemmän kasvisruokia kuin aiemmin. Erityisesti kasvissosekeitot ovat mieleeni, harmi vain, ettei taapero meinaa millään tajuta, että esimerkiksi porkkana-perunasosekeitto raejuustolla on taivaallisen hyvää. Taaperon mielestä kyseessä on lähinnä ihmisarvoloukkaus. Tai häntä varmaan säälittää raejuusto, joka on joutunut niin surkeaan seuraan. No, tänään kokeilimme sitten mieheni kanssa yhdistää taaperon syvästi ihailema raejuusto porkkanapihveihin. […]

Minä sitten rakastan lättyjä. Ei liene sattumaa, että lätyillä on ties kuinka monta nimeä, sillä rakkaalla lapsellahan niitä kuuluu olla.  Tämän vuoden ensimmäisenä päivänä heräsin nokosilta siihen, että mieheni tuli taaperon kanssa kertomaan, että pöytään on katettu lättyjä. Olin varmaan sekunnissa kirmaissut makuuhuoneesta keittiöön ja viidessä sekunnissa hotkaissut jo ensimmäisen lätyn. Lättyjen syömiseen kuuluu omalla […]

Nämä ensimmäiset harmaat tammikuun päivät on vietetty kotona taaperon kanssa duplorakennelmia tehden, palapelejä kasaten, jokirannassa lenkkeillen (otettiin muuten aika täpäkkä alku tälle vuodelle ja huristeltiin Förillä tois puol jokke), Ti-Ti-nallea katsellen, nukeille vaippoja ja vaatteita vaihtaen ja kirjoja lukien. On kerätty joulukoristeet pois (”tonttu nukkuu”, toteaa taapero vielä monta kertaa päivässä ja kurkkii sängyn alla […]

Vastaanotimme vuoden 2014 siskoni luona Tarvasjoella. Taapero, joka ei ennen ole ilotulituksia nähnyt, pääsi seuraamaan alkuillasta ilotulitusnäytöstä ja oli näkemästään kovin tohkeissaan. Kun moni muu pikkuinen pelästyi raketteja ja halusi pois, taapero hihkui isänsä sylissä lisää! lisää!. Muutakin hihkumisen arvoista oli tarjolla, nimittäin siskoni perheen tuore perheenjäsen, pörröinen, suloinen kissanpentu, jota taapero sai varovaisesti kokeilla silittää. Eikös […]

Ajattelin ensin, että en ehdi ruveta kokoamaan tätä vuotta kuviksi, mutta päätin kuitenkin yrittää.  Vuosi 2013 jakautuu raskaaseen ja univelkaiseen alkuvuoteen, toiveikkaaseen kevääseen, jolloin pääsimme vihdoin muuttamaan haluamaamme asuntoon, hauskaan ja lämpimään kesään, pitkään ja tylsähköön syksyyn ja pimeään talveen (jos tätä vesikeliä nyt voi mitenkään talveksi kutsua).  Aloitetaan tärkeimmillä eli kahvilla ja herkuilla: tämän […]

(Tylsyys)varoitus: tämä postaus sisältää vain ja ainoastaan lapsestaan lumoutuneen äidin hehkutusta siitä, miten hienosti oma lapsi jo osaa puhua… Taaperosta on muutamien viikkojen sisällä kuoriutunut melkoisen puhelias lapsi. Uusia sanoja tulee suorastaan tulvimalla; joinakin päivinä hän paukauttaa monta uutta sanaa kehiin. Edistys on ollut huikeaa: joulukuun alussa puolitoistavuotisneuvolassa käydessämme taapero sanoi oma-aloitteisesti ehkä vajaan parikymmentä […]

Kate Atkinsonin romaania Life After Life on aivan pakko hehkuttaa. Olin hiukan epäluuloinen tarttuessani kirjaan, sillä olen tottunut lukemaan Atkinsonilta dekkareita, en historiallisia tiiliskiviromaaneja. Mutta onneksi päätin ryhtyä luku-urakkaan, sillä heti ensimmäisestä luvusta tiesin, että tästä kirjasta tulee aivan mahtava lukuelämys. Kirjan päähenkilö, englantilainen Ursula, syntyy lumimyrskyn keskelle helmikuussa 1910. Kirjassa käydään läpi ensimmäinen ja toinen […]