Yleltä tuli maanantaina mielenkiintoinen Prisma-dokumentti, Yhdeksän kuukautta kohdussa. Ohjelmakuvauksen perusteella istahdin katsomaan dokumenttia uteliaana mutta masokistin elkein (koska hiukan pelkäsin, että dokumentissa heiteltäisiin juuri minulle kohdistettuja syytöksiä tyyliin ”Ai, söit sitten viime viikolla metrilakua? Niin kuule söi Voldemortinkin äiti.”).

Yksityiskohtaisten ruokavalioparjausten sijaan dokumentissa käsiteltiin lähinnä lapsen riskiä sairastua ykköstyypin diabetekseen ja muihin sairauksiin niissä tapauksissa, joissa äidin raskausajan ruokavalio on ollut todella niukka (esimerkiksi sotien aikana). Dokumentissa esiteltiin Barkerin hypoteesi, jonka mukaan sikiöaikainen ravitsemus voi määrittää ihmisen terveyttä ja onnellisuutta vielä vanhuksenakin. Barkerin teoriat ovat tuttuja jo 80-luvulta, mutta itselleni oli uutta tietoa se, että kohdussa vietetty aika ja nimenomaan ne ravintoaineet, joita sikiö äidin kautta saa, ovat niin tärkeässä asemassa, että ihmisen terveys voi olla monelta osalta määritelty jo ennen syntymää.

Tuo mukavaa lisäpainetta tähän odotukseen, kun miettii, että ne haarukalliset, jotka suuhuni lappaan päivittäin, voivat kummitella lapseni kropassa vielä silloinkin, kun hän on jo eläkkeellä.

Dokumentin jälkeen tein itselleni kulhollisen salaattia.

P.s. Dokumentti on katsottavissa Yle Areenassa ja se näytetään myös uusintana Ylellä tämän viikon lauantaina 29.3. klo 15:55.