Mietin, että voisin silloin tällöin kirjoittaa kirjailija-arvion jostakin sellaisesta kirjailijasta, jonka kirjoja olen lukenut jonkin verran. Aloitetaan Sandra Brownista.

Olen lukenut kaikki hänen jännärinsä. En ole ihan varma, miksi – Sandra Brown nimittäin kirjoittaa yhtä ja samaa kirjaa uudestaan ja uudestaan. Silti hän pääsee kirjoillaan bestsellerlistojen kärkeen. Ja minun kirjahyllyyni ja viime aikoina myös Kindleeni. Ovatpa hänen kirjansa päässeet myös osaksi sohvapöytäämme, kuten allaolevasta kuvasta näkyy.

Olen aikoinani löytänyt Sandra Brownin kirjoista hyvää vastapainoa opinnoilleni: kun olin ensin lukenut johonkin tenttiin muutaman kielitiedettä käsittelevän tiiliskiven tai jäykähköjä viktoriaanisia romaaneja, halusin rentoutua jonkin easy reading -kirjan kanssa.

Enter Sandra Brown.

Ja tässä teille Sandra Brown -takuu: löydät allamainitut seikat varmastikin jokaisesta hänen jännäristään. 

Sandra Brown -takuu:

1. Miespäähenkilö on aina komea. Luonteeltaan hän on oikeudenmukainen ja rehellinen, ammatiltaan jotain miehekästä (rikosetsivä/palomies/yksityisetsivä…). Miespäähenkilöllä on usein jokin synkkä salaisuus ja/tai hänelle on sattunut tragedia, esimerkiksi nuoruudenrakastetun kuolema. (Tällä saadaan kätevästi vihjattua, että mies kykenee kyllä sitoutumaan mutta että häntä kannattaa myös ymmärtää, jos hän kaihtaa vakavia suhteita tai jos hän istuu kantapubissaan hukuttamassa surujaan viskiin.)

2. Naispäähenkilö on aina kaunis. Luonteeltaan hän on älykäs ja äkkipikainen, ja hänellä on usein ongelmia patriarkaalisen perheensä tai suvaitsemattoman kotikaupunkinsa kanssa. Yleensä hän onkin muuttanut kauas kotoa ja menestyy hyvin työelämässä kustantajan tai toimittajan kaltaisissa ammateissa. Yhtä yleistä on, että hän joutuu syystä tai toisesta palaamaan kotikaupunkiinsa setvimään perhekaunoja.

3. Paha on paha, hyvä on hyvä. Hahmot ovat siis hyvin mustavalkoisia. Kirjan pahikset ovat julmia ja moraalittomia, lähestulkoon sosiopaatteja, ja yleensä he ovat erittäin varakkaita ja heillä on kytköksiä ”huipulle”.

4. Kirjoissa on aina seksikohtauksia, eikä yleensä tarvitse odottaa kirjan loppuun, että mies- ja naispäähenkilöt päätyvät vällyjen väliin. Usein he ovat erikoislaatuisten tilanteiden (karkumatkat/panttivankitilanteet) takia pakotetut elämään erämökeissä tai motelleissa ja eiväthän he pysty toisiaan loputtomiin vastustamaan (vaikka aluksi he eivät tietenkään voi sietää toisiaan). Seksikohtaukset ovat samanlaisia kirjasta kirjaan ja välillä tuntuukin, että Brown käyttää kohtauksiin copy paste -menetelmää.

5. Juonikuviot ovat monimutkaisesti rakennettuja, joten on hauska arvailla, onko se ilmiselvä pahis oikeasti syyllinen aivan kaikkeen vai ei ja kuka on hänen vinksahtanut apurinsa. Pahisten motiivit tuodaan selkeästi esille, esimerkkeinä rahan- ja vallanahneus, kostonhimo ja kateus.

6. Hyvä voittaa aina lopuksi, mutta saattaa olla, että joku vanha/viisas/hyvä tyyppi joutuu matkan varrella kuolemaan. Tai miespäähenkilön koira – Brown tietää, mistä naruista kannattaa vetää, että varmasti saa lukijat vihaamaan pahista.

Jos lista vaikuttaa kiinnostavalta, ei muuta kuin reissu kirjastoon tai kirjakauppaan. Käsittääkseni Brownin kirjoja löytyy kirjastoista runsaasti myös suomennettuina, ja ainakin Akateeminen kirjakauppa myy englanninkielisiä pokkariversioita. Suosittelen Sandra Brownin kirjojen kyytipojaksi valkoviiniä. Sen ei tarvitse edes olla mitään kallista, koska kirja varmasti tempaa sinut mukaansa, etkä edes hoksaa, juotko viiden euron vai viidenkymmenen euron valkkaria.

Omat SB-suosikkini löytyvät kirjahyllystäni. TOP 5 voisi olla tällainen: 

1. Smoke Screen

2. Ricochet

3. Play Dirty

4. White Hot

5. Envy