Tämäkin asia kääntyi päälaelleen!
Vauvan hoitoa kuopuksen kanssa
Istuin olohuoneen sohvalla ja eräs asia ahdisti minua (PMS-lisineen). Olin oikein käpertynyt alakuloisena ajattelemaan tuota asiaa, kun kuopus juoksi keittiöstä olohuoneeseen hihkuen naurusta ja onnesta. Katsoin kuopusta ja tunsin, kuinka hyvän mielen aalto pyyhkäisi ylitseni ja aloin itsekin väkisinkin hymyillä.
Siinä oikein havahduin ajattelemaan sitä, että näin tämäkin asia kääntyi päälaelleen: kuopus, jonka elämän ensimmäiset vuodet olivat minulle elämäni pahinta ahdistuksen aikaa, on nyt se, joka lievittää alakuloa ja olemassaolollaan aiheuttaa rintaani jatkuvia hyvänmielen läikähdyksiä.
On tämä elämä vaan jännää.
Kuopus onkin oikea hyvänmielen lähetti ja hänen suosiostaan kilpailee koko perhe. Hän on hyvin lojaali sille, joka on leikkinyt ja viettänyt hänen kanssaan paljon aikaa. Joskus hän on aivan isin tyttö (kun isi on jaksanut vaikkapa töiden jälkeen lähteä leikkimaahan), joskus äiti on ehdoton suosikki.
Sisaruksistaan valokeilaan pääsee myös se, joka on hänen kanssaan eniten leikkinyt ja häntä huomioinut. Lempisisarus saa silloin paistatella hänen ylitsevuotavassa suosiossaan, ja hän palkitsee sen hetken suosikkiaan anteliaasti halailemalla ja pussailemalla.
Silloin tämä suosiossa oleva sisarus tulee kuopuksen kanssa muiden luo ja kehottaa kuopusta valitsemaan, kenen syliin hän haluaa tulla. Ja kuopushan tietenkin valitsee kaikkien joukosta juuri hänet, ja saa hänen silmänsä säihkymään ylpeydestä. Muut katsovat silloin haikeina vieressä ja yrittävät saada edes pientä huomiota vaikkapa pusun merkeissä.
Kuopuksella on käsittämätön taito kietoa koko perhe pikkusormensa ympärille. Ja vaatiihan se nokkeluuttakin hoksata käyttää toimivaa palkitsemissysteemiä!