Joku totesi minulle inhoavansa sitä, kuinka täydellisiä kuvia aina julkaisen, joten koen melkeimpä velvollisuudeksi julkaista näitä selkästikin meidän täydellisen elämämme kulissien takan otettuja ruutuja – sillä totuushan on se, että suurin osa tästä laumasta otetuista kuvista sisältää hallitsemattomia ilmeitä, takamuksia, ilkikurista pelleilyä (sanoisin oikeassa elämässä, että perseilyä) ja muuta mukavaa, jonka hyväksyn, koska jatkuva täydellisyys on rankkaa 😉

Minussa aiheuttaa toisinaan suurta huvitusta ihmisten käsitykset siitä, millaista elämämme on tai millaista muiden elämästään kirjoittavien elämät ovat. Huvittaa minua oikeasti monet muutkin asiat ja toisinaan ihan väärätkin asiat, mutta tämä ei varsinaisesti liity asiaan (tällä hetkellä tuntuu kuitenkin siltä, että on ihan okei antaa tekstin ryöppyillä vallattomasti, perseillä). En halua nauraa kommentoijilleni tai muiden kommentoijille ja todeta, että mitä te oikein kuvittelette, mutta koen pienen hihityksen oikeutetuksi – ei kenenkään elämä taida olla täydellistä ja jos on, niin on se varmaan tylsääkin! 
Tosiasia on kuitenkin myös se, että mukavista jutuista on mukava kirjoittaa ja silloin luo helposti illuusion siitä, että tässä elämässä ei olisi tapahtunut yhtään vastoinkäymistä. Allekirjoittaneen elämään kuuluu useita ikäviä asioita, mutta pyrin tasapainoittamaan niitä niillä minulle täydellisillä asioilla. 

En varmaan jatkossakaan mainosta elämäni epäkohtia täällä suuremmin, joten käydään kaikki läpi kerralla. Minulla on loistava lauma eläimiä, mutta välillä arki on raskasta ja kurapartaiset vähän-liian-äänekkäästi leikkivät koirat saattavat aiheuttaa Michael Jacksonin Human Nature biisin ”Why, why tell ’em that its human nature..” kertsin soimisen päässä (toisinaan myös laulan sitä). Minulla on mielettömän kiva asema työssäni ja kiva työ muutenkin, mutta toisinaan sekin aiheuttaa valtavaa stressiä ja sanon vaikka mitä kauheuksia asemastani. Opiskeluni nyt aiheuttavat lähinnä stressiä, mutta on niitä valopilkahduksia ilmeisesti silläkin suunnalla aina toisinaan. Kasvatustyö on mielettömän palkitsevaa, mutta jos joku kasvattaja joskus sanoo, ettei ole kokenut yhtään epätoivoa, on vaihtoehtoja kaksi, hän joko a) on tehnyt kasvatustyötä todella vähän aikaa, tai b) valehtelee sinulle. 

Vaikken perinteisesti kertoilekaan varsinaisista yksityisasioistani, on olennainen osa minua kuitenkin se, että olen ”menettänyt” terveyteni jo melko nuorena ja se on toisinaan liiankin iso osa elämääni, moni asia on muuttunut tämän seikan myötä, mutta siitä huolimatta arkeni luonnistuu – tämän haluan kertoa ihan erityisesti niille, joilla on ongelmia terveytensä kanssa, vaikken mikään positiivisyyden lähetti oikeasti olekkaan. 

Täydelliseen elämäämme kuuluu tämän lisäksi myös se, että vedän päänsisäisiä itkupotkuraivareita aina, kun haluaisin karkkia ja mikään tarjolla oleva ei ole vegaanista ja silloin kun olen maailmalle vihainen ja pitäisi olla edustustehtävissä, silloin kun saan paperihaavan, silloin kun potkaisen varpaani ovenpieleen, silloin kun tulostin ei toimi, silloin kun kahvi kaatuu, silloin kun kone kaatuu, silloin kun pitäisi tehtä ruokaa, eikä kuitenkaan pääse helpolla, silloin kun tiskit ovat märkiä, silloin kun joku kysyy pidänkö taateleista karkin korvikkeena,..

Haluan myös vastata kysymykseen jossa kysyttiin sitä, olenko siis ihan oikeasti valokuvaaja. Kyllä. Olen tehnyt kuvauskeikkoja melkoisen paljolti. Se, että olen toiminut kuvaajana, ei tarkoita sitä, että kokisin tarpeelliseksi julkaista vain ja ainoastaan täydellisiä studiokuvia, sillä haluan tarjota teille sitä mitä haluatte nähdä – oikeaa elämää. 

Tämä on meidän täydellinen elämämme kulissien takana. Tulen luultavasti kirjoittamaan tälle tekstille jatkoa vielä useampaan otteeseen, koska sekin on elämää ja uusia kysymyksiä aiheesta tulee usein, toisinaan jopa aivan ymmärrettävistä syistä. Väärinkäsityksien välttämiseksi sanon jo nyt, että arvostan kaikkia kysymyksiä, joten antakaa tulla vain! 

Päivän biisi on yksi ikisuosikki roadtrippien soittolistoilla kiikkujista. Loistava kappale muutenkin. 

Teuvo, ota meidät kyytiin,
Teuvo, sun Angliasi myytiin..

Leevi and the leavings – Teuvo, Maanteiden kuningas