Pienen pojan eväät

Aslan alotti nyt tammikuussa Helsingin Taitoluisteluklubin järjestämän luistelukoulun. Meillä menee siellä aina sen verran myöhään, et on pakko ottaa iltapala mukaan ja Aslan sit syö sen luistelun jälkeen joko siellä tai sit siinä matkalla tai sekä että. Mulle on tosi tärkeetä et mukana on jotain järkevää ja ravitsevaa. Yritän huolehtia siitä, että aina ois jotain hedelmää / marjoja / kasviksia, joka aterialla. Valitettavan paljon näkee sitä, että lapset syö pelkkää nakkia ja ranskalaisia tai eväänä on karkkipussi. 

Mut anyway, tällä kertaa meillä oli tällaset:
Pillimehu
Omena
Banaani
2 karjalanpiirakkaa juustolla ja kalkkunaleikkeleellä
Manteleita

Aika reipas setti siis, mutta Aslan on ollu aina kova poika syömään ja se helpottaa tätä äitinä oloo todella paljon. Varsinkin, kun hyvin paljon näkee sitä, että lapset ei oikein syö. Puolikas omena ja muutama manteli jäi vaan syömättä.

Tuntuu, et itellä noi maanantait on aina viikon raskaimpia päiviä ja tää on jotenki semmonen päivän pelastus, kun saa kattoo ku toi pieni tyyppi tua menee ja sillä on kivaa <3

Olin ihan ylpeenä siä luistelussa, kun Aslan meni koko sen ajan ilman et kukaan piti siitä kiinni, se osas nousta ite ku kaatu ja pääsi myös takaperin eteneen. Vau! Aslan just sano paria päivää ennen, et se ei ikinä opi meneen takaperin ja nyt se heti onnistu.