
Tiiätkö mä oon sitä mieltä, että ei sun ole tarkoitus raitistua
Toukokuu saavuttaa viimeisiä päiviään, joissa aistii metronominomaista liikehdintää tasapaksusti eteenpäin. Parvekelasien pimeä on vaihtunut kesän pölykasvustoon, ja minun reviriini pienenee entisestään. Aamupäivät lounasajasta iltapäivän ensitunneille ovat vaikeimpia. Saan käsittämättömiä raivokohtauksia ja huudan suljetun ikkunan takaa kiipeilytelineellä temppuileville lapsille, äidille puhelimessa ja terapeutille etäyhteyden päässä. Saan käsittämättömiä raivokohtauksia ja huudan suljetun ikkunan takaa kiipeilytelineellä temppuileville lapsille, […]