Kultakutrit kesälaitumille

Tänään mieltä on kaivellut ikuinen päänvaiva, nuo liehuvat pääkarvat nimittäin. 

Vaikka inhottaa myöntää, niin totta se on: hiukseni eivät varmaan koskaan ole olleet huonommassa kunnossa. Ihan kamalasta tilanteesta ei ole kyse, mutta pari vuotta vanhoja kuvia katsellessa vähän vihlaisee. Kutrit olivat superpaksut, pitkät ja hyväkuntoiset, mutta sitten tapahtui muutto ulkomaille, e-pillerit, stressi ja mitä näitä nyt on. Nykyään kasvavat aika hitaasti (vaikka menetettyjen tilalle puskeekin uutta vauvakarvaa) ja katkeilevatkin välillä mistä sattuu. Vanhaa stressihiusta taitaa vielä tuolla latvoissa roikkua, ja nehän tässä vaivaavatkin.

Unelmissani tuleva kesälettini on ihanan kiiltävä hippiharja, auringon stailaamien raitojen kanssa tietysti. Keväällähän hiuksetkin kasvavat nopeammin kuin talvella, mutta ajattelin, että jonkinlaisiin toimiin olisi silti ryhdyttävä.

Uusin aseeni liehulettiprojektiin on vispilä, siis huippu intialainen päähieroja. Rentouttaa ylävartalon ihanasti, mutta parantaa samalla päänahan verenkiertoa. En tiedä kuinka käytetty tekniikka tämä on, mutta meikkis vispaa nykyään joka päivä!

Toinen uusi tuttavuus on kampaajani suosittelema Schwartzkopfin suihke vaaleille hiuksille. Pitkäaikaistehosta ei ole vielä näyttöä, mutta pulloa ravistettaessa läpinäkyvä litku muuttuu KULLANVÄRISEKSI.

Ymmärtänette ostokseni.

 Kanssasiskot, paljastakaa hiusvinkkinne! Parhaat vitamiinit, hivenaineet yms, salaisuudet julki!

Ja ppst! Meikkis on nyt myös Bloglovinissa hihii.