Kalliorannoilla

Helteinen lauantai vietettiin poissa kaupungin tohinasta kirkkaan meren rannalla. Marseillen ympäristön rantaviiva on suureksi osaksi jyrkkää kalkkikivistä kalliota, (ranskaksi calanque ja suomeksi hurmaavasti kalanki) joka mutkittelee muodostaen luonnonrantoja ja poukamia. Kalankeilla vesi on kristallinkirkasta, turkoosia ja usein hyytävän kylmää.

Tällä kertaa pääsimme kamujen kanssa autokyydillä en Vau’n kalankille, jonne patikointi tuntui loputtoman pitkältä, mutta oli kaiken sen hikoilun arvoista. Helteestä huolimatta meriveden lämpötila oli sähäkkä 14°C, mutta mikäs siinä vilvoitellessa. Pieni tuuli värisytti vedenpintaa ja aurinko lämmitti pinnalla kelluvaa uimaria. Kamut ovat aloittaneet kiipeilyharrastuksen, ja hyökkäsivät heti kallioseinille kuin pienet gekot. Myös monsieur innostui kokeilemaan, vain mie hannasin ja tietty kadutti jälkeenpäin…

Joillekin kalankeille pääsee helposti myös julkisilla, suosikkini patikointiin on calanque de Sugiton jonka reitin alkuun vie bussi 21. Turistien suosima venereissu on varsin hintava, eli suosittelen budjettimatkaajia testaaman patikointia kalankeille, piknikin kanssa tietty!

Bisous kamut, nauttikaa helteistä ennen loppuviikon takatalvea!

PS. Kohtalon ivaa parhaimmillaan, kärsin nimittäin ekaa kertaa elämässäni aurinkoihottumasta! Vinkit jakoon kaverit, meikkis on ihan avuttomana täällä… :(