Hihhihhiii, kukkuu melkein livenä Heathrow’n kentältä! Suuri ja mahtava kotiinpaluuni koitti tänään, ja täällä sitä hengaillaan (soitellaan ja svengaillaan) kun lentoa odotetaan. Olen itkenyt varastot kuiviksi viime päivinä, enkä vollottanut yhtään niin paljon kuin odotin. Nyt ei ees pare enää itkeskellä sillä voi piru kun oon onnellinen mimmi takas Helsinkiin palaillessa, huhhuh! Odotus on kyllä […]

Helteinen lauantai vietettiin poissa kaupungin tohinasta kirkkaan meren rannalla. Marseillen ympäristön rantaviiva on suureksi osaksi jyrkkää kalkkikivistä kalliota, (ranskaksi calanque ja suomeksi hurmaavasti kalanki) joka mutkittelee muodostaen luonnonrantoja ja poukamia. Kalankeilla vesi on kristallinkirkasta, turkoosia ja usein hyytävän kylmää. Tällä kertaa pääsimme kamujen kanssa autokyydillä en Vau’n kalankille, jonne patikointi tuntui loputtoman pitkältä, mutta oli kaiken sen […]

Viime päivät ovat olleet yhtä juhlaa. On juhlittu omien kandiopintojen päättymistä, kavereiden lukuvuoden päättymistä, läksiäisiä, ja monia synttäreitä. Vaikka kuinka juhlia rakastankin, olen itse säntäillyt vasemmalle ja oikealle, hermoillen ensi viikon muuttoa.  Kiukutteleva hipiäni on latistanut juhlatunnelmaani aika lailla. Onnekseni hoksasin Vitonen-median sivuilta vinkin kahvikuorintaan, joka valmistuu käytetyistä kahvinpuruista. Kaikenlaiset sokerikuorinnat ovat minun iholleni vähän liian […]

Tänä kesänä… käydään aamu-uinneilla merenrannassa pyöräillään Porvooseen syömään kakkua bongataan tähdenlentoja laiturilla lorvitaan rantakallioilla kisataan kymmenottelussa pidetään rapujuhlat, suuret ja mahtavat kastutaan kanoottiretkellä kuunnellaan Ultra bran levyjä koko yö riehaannutaan festareilla joogataan puistossa käydään lavatansseissa kutsutaan ystävät piknik-aamiaselle pelataan petankkia juhlitaan ja tanssitaan ihan kamalasti ja ollaan vaan ja rakastetaan   Olen niin innoissani että […]

”Laitetaan sulle tätä rasvaa, mutta mistään persikkaposkista ei kyllä kannata haaveilla” Ah, atooppinen iho, menossa mukana vuodesta 1991 and counting. Empaattisten ihotautilääkärien määrä on yhden käden sormilla laskettavissa, eikä suurta tsemppausta tunnu muutenkaan heruvan. Ihoni on kiukutellut niin kauan kuin muistan, ja aika monien muiden tavoin hyväksyin, että tällästä tää nyt vaan on. Kun ihoni […]

 ”No miltä tuntuu, ootko surullinen kun lähdet jo pian pois?”, kysyi ystävä eilen kun rojahdimme marseillelaisen yliopistouramme viimeisenä päivänä kahvilaan lepuuttamaan sieluja ja ruumiitamme. Omaatuntoani kirpaisi hieman, kun tajusin, että en kyllä oikeastaan ole. Olen helpottunut, iloinen ja aavistuksen haikea. Kaikesta tapahtuneesta kasvanut, valmis uusiin oppeihin. Aina kaikki ei mene kuin Strömsössä (useimmiten ei), mutta […]

Pitkän maanittelun, kitinän ja uhkailun tuloksena pääsin viimeinkin viime viikonloppuna kierrokselle eteläisen Rhônen viinitiloille. Bouches-du-Rhônen departementti jossa Marseille sijaitsee on kaamea tasaiseksi jyrätty ylikansoitettu läntti, mutta alle tunnin ajomatkan päässä Avignonissa maisemaa kaunistavat lempeän vihreät laaksot ja kukkulat. Myö otimme siis auton alle näiltä suunnilta, ja lähdimme kohti Vauclusen departementin pohjoisosia, jihuu! Viinimatkailu autolla on […]

Kun elämä keinuttaa kohti uusia seikkailuja, väliin pujahtaa usein tyyni jakso, jolloin mieli lepää rauhassa eikä ole kiire mihinkään. Aikaisempien ongelmien ja huolien pyyhkiytyessä kauas pois aikaa on moninkerroin, eikä oikein osaa sanoa, miten päin olisi. Ihan päinvastainen ja hupsu pulma, mutta tuleehan sitä mietyttyä: mitä tekisin, jos olisi aikaa mihin vain, eikä taivaalla pilven hattaraa. […]

  Voi pojat, aikamoinen viikko takana ja aivot ovat vieläkin vähän jumissa. Tässä kuitenkin tämän viikon parhaat ja niiden vastakohdat, ne huiput ja kuilut.   Viikon jäätävin:   Tämä mainos.  Nyt vasta huomasin, ja voi hyvä isä sentään. viikon kimein kiljahdus: Kirje Helsingin yliopistolta jossa luki onnittelut ja tervetuloa. viikon huonoin hyvä idea: Opiskelun siirto ulos. Todella tehotonta, […]

    ! Hola kamut !  Viikonloppuna karmean kirjastokyyristelyn jälkeen teimme minikokoisen lautasmatkan Meksikoon. Itse tehdyt tacot ovat mielestäni olleet ihan voodohommaa, enkä ole koskaan saanut niitä onnistumaan, mutta pakko myöntää, että nyt oon ihan myyty chica. Painavan tenttipäivän kunniaksi siis pari painavaa sanaa tacoista: Tee tacot itse. Jos kamuni jonka sushirullista tulee aina sushikakkuja […]