Päivä jona kaikki sointui yhteen

Eräänä päivänä huomasin, miten kaikki sointui yhteen heti aamusta alkaen. Kaikki alkoi sukista joogamatolla, sitten kynsistä ja teekupista. Päälle oli valikoitunut teemaan sopiva neule, myös Monsieur mätsäsi sävymaailmaan. Lukemani kirjat jatkoivat samassa skaalassa ja yliopiston labrassakin törmäsin samoihin väreihin. Iltateen kaveriksi valittu suklaakin oli mustikkaa.

Mietin miten tässä näin kävi, enhän minä ole enää vuosiin sinisestä välittänyt. Jotenkin se on hiipinyt takaisin arkeen, ihan hiljaa, ja on nyt kaikkialla. Kevätblues tai jotain sellaista kai.

Sitten katsoin seinälle, ja siinähän ne olivat: Kirkas ja mertentakainen sininen. Kuulostaa heti paljon kauniimmalta. 

 

Ehdin jo innostua runoilemaan elämän sävyjen paletista, mutta aika haihtuvia ideoita taisivat olla. Jokainen napatkoon omat värinsä ja mietteensä. Jos en muuta, niin muistin taas miten aika moni juttu nykyään sointuu yhteen täydellisesti- eikä kynsilakalla ja teekupeilla ole (onneksi) sen kanssa mitään tekemistä.

Johan voivat turkoosit sukat koskettaa tällaista hupsua. Mutta mitäpä siitä, elämässä tarvitaan aina ripaus hömppää.

 

Päässä soi (tietty) Badfinger- Baby Blue