Tyttöpäivää ja välipalavinkkiä
Tällä päivällä ei ollut ihan paras mahdollinen startti… Tuntui, että mikään ei onnistunut, mutta kun tarpeeksi monta vastoinkäymistä tulee, ei niitä vain enää voi ottaa vakavasti. Sen verran kuitenkin ehdin hermostua, että jouduin katselemaan Instagramista karvattoman Ludvig-marsun kauniisti stailattuja kuvia tullakseni taas hyvälle tuulelle 😀 Onneksi olin sopinut ystäväni kanssa treffit kaupungille, joten hieno ilma ja hyvä seura ovat aina varma piristyskeino.
Parkkeerasimme itsemme Kamppiin Factoryn terassille nauttimaan kesäisestä ilmasta ja tilasimme herkulliset megasalaatit eteemme. Tietenkään ihan niitä täytteitä ei ollut, mitä olisin halunnut, mutta aamun vastoinkäymisten jälkeen en siitä yllättynyt. Olin kiitollinen edes siitä, että mahduimme noin hienolla kelillä ja pahimpaan lounasaikaan terassisohville istumaan. Lounaan jälkeen oli vuorossa hieman kylttyyriä. Tykkään käydä paljon näyttelyissä ja katselen mielelläni kiinnostavaa taidetta. Ystäväni ehdottikin piipahtamista Ateneumiin tutustumaan Alice Neelin taidenäyttelyyn. Neel on viime vuosisadalla vaikuttanut feministinen modernin elämän kuvaaja ja näyttely olikin todella vaikuttava. Neelin teokset olivat hyvin muotokuvapainotteisia ja sellaisina hyvin rohkeita sekä värinkäytön, että teknisesti vahvojen sivellinvetojensa puolesta.
Tykkään itsekin maalata ja mielessä on jo taulu, jonka haluaisin maalata uuteen kotiimme ja taidenäyttelyt ovat lisäinspiraation lähteenä aina huikeita kokemuksia! Toivottavasti saan maalauksen pian työstettäväksi, koska nykyiseen asuntoomme tekemäni suuren maalauksen myin pois, joten tulevan kodin olohuoneen iso seinä ammottaa vielä tyhjyyttään.
Äitiysloman kunniaksi ystäväni oli tuonut minulle pienen pullon shampanjaa ja pinkin ruukkuruusun. Ihanaa vaaleanpunaista tyttöhömppää! Rakastan tuoreita kukkia ja koska sisustuksellisesti olen muuten hyvin minimalismiin taipuva, niin kukilla saa aina vaihdettua efektiä ja tuotua myös tietynlaista runsautta muuten aika pelkistetyn moderniin kotiin. Shampanjaa nyt ei varmaan tarvitse edes selittää miksi se on niin ihanaa… Olen ollut raskauden ajan täysin nollalinjalla alkoholin suhteen, joten nyt aletaan olla jo niin loppusuoralla, että melkein tunnen jo kuplajuoman poreet kielelläni ja nenässäni.
Rakastan kesää, kun kaikki tuoreet kasvikset ovat edullisia ja parhaimmillaan. Tällä hetkellä elän munakoisohuumaa ja eilen tein ihan lempimunakoisoherkkuani Baba Ganoushia. Paahdoin munakoisot uunissa hartaudella ja kuorin ne ja laitoin lävikköön valumaan. Sitten koin kauhun hetkiä, kun mies ilmestyy paikalle ja nappaa sihvilän ja on jo heilauttamassa sen roskikseen! Huudan vain STOP EI SEEEIIISSS BABA GANOUSHH! Mies katsoo minua hölmistyneenä ja sanoo, että oli katsonut että olen kerännyt sihvilään vanhoja banaaninkuoria… Tekisinkö muka jotakin sellaista?! 😀 Siispä, tämä herkku ei ole mikään kaunotar, mutta sitäkin parempaa. Aivan loistavan ohjeen nappasin Hesarin sivuilta.
