Khmeriläisten kalenterit ovat täynnä punaisella merkittyjä päiviä, paikallisten vapaapäivien merkiksi. Täällä vietetään kolmea eri uutta- vuotta; kansainvälistä, Kiinalaista, sekä Khmeriläistä. Jokaista juhlaa vietetään monen päivän verran, enkä vieläkään ole saanut selville, milloin virallisesti täällä vuosi vaihtuu ja mikä vuosi nyt on. Se kuulostaa hullulle, näin länsimaalaisen kristityn korvaan. Suurimmat juhlat täällä ovat khmeriläinen uusivuosi, sekä syksyllä oleva henkien paluu – juhla.

Itse en ollut khmerin uudenvuoden aikoihin vielä täällä, mutta kauppojen uudenvuoden alennukset ovat vielä jäänteitä sieltä. Viime viikolla viettäessäni keskiviikon vapaata, sain vasta seuraavana päivänä tietää sen olleen kansallinen vapaapäivä Buddhan syntymäpäivien johdosta. Lähes heti perään tulikin sitten kuninkaan Norodom Sihanomin syntymäpäivät, joiden kunniaksi oli maan kansalaisilla neljän päivän vapaat. Tätäkään en tiedä, mikä päivä kuningas todella syntyi ja monta vuotta hän täytti.

Vaikka suomalaiseen korvaan kuulostaa, että paikallisilla on paljon juhlia, on se heidän tapansa vain järjestää vapaapäivät. Täällä ei ole pitkiä kesälomia, vaan lomia ripotellaan pitkin vuotta. Khmerin uusi vuosi on kuumimpaan aikaan, joten silloin koululaiset ovat parin viikon lomilla ja toisen kerran pidempään elokuussa. Kaikkia juhlia ei myöskään juhlita kristillisissä kouluissa, joissa noudatetaan länsimaista rytmiä pitää pitkät kesälomat.

Kuninkaan synttärilomat tulivat myös minun osakseni hieman yllättäen. Lauantai päivän vietin silti maaseudulla, mutta muut päivät viettelin töistä poissa. Sunnuntaina olin tutustumassa khmerin kieliseen pyhäkouluun, jossa lapset valmistautuivat kesäkuussa olevaan ”Vanhempien päivään” harjoittelemalla näytelmää. Uskomattoman hyviä näyttelijöitä, näistä paikallisista lapsista kuoriutui! Hieman myös kielikin tarttui omaan suuhuni, kun lauloimme yhdessä paikallisia lastenlauluja.

Lauantai illan huumaa tarjosi Suomen jääkiekkö peli, jota täällä suomalaiset katsovat myös. Itselle se oli vain kivan seuran ilta.

Paikallisessa pyhäkoulussa.

Vaikka oman oppimisen kannalta pidän käydä kansainvälisissä seurakunnissa, on näissä paikallisissa aivan oma ihana tunnelmansa. Ihmiset jäävät tilaisuuksien jälkeen hengailemaan, viettämään aikaa yhdessä ja nauttimaan ilmaisen lounaan useaksi tunniksi. Tutustuinkin tuossa ajassa moniin nuoriin ja tapasin muutaman nuoren aerobic ja englannin tunneiltani. Ihanaa yhteyttä paikallisten kanssa! Sunnuntai meni muuten itselläni kipuillessa ja pahoinvointia kärsiessä. Pääsin onneksi illalla viettämään Disneyn leffailtaa suomalaisen nuoren luokse ja jakamaan samalla elämäämme.

Maanantaina otin motokuskin ja menin rantakadulle, jossa tapasin töistä tutun ystäväni Tevyn. Hänellä oli mukanaan myös oma ystävä Daimen, joiden kanssa menimme Royal Palaceen, eli kuninkaan palatsiin. Kuulin mielenkiintoisia tarinoita paikasta, sekä kertomuksia nuorten elämästä ja paikallisesta kulttuurista. Oli uskomatonta kuulla aitoja kummitustarinoita, mitkä täällä ovat tosielämää monien ihmisten elämässä. Ja silti niin monet länsimaalaiset leikkivät näillä asioilla, mitkä täällä ovat vakavaa ja pelottavaa todellisuutta… Shoppailimme yhdessä ja sain nuorilta valmiin aasialaissävytteisen stailauksen. Oli ihanan viettää aikaa näiden upeiden naisten kanssa!