Eeva Kolun Turussa
Olisikohan aika kirjoitellakin tänne, eikä vain miettiä hauskoja kirjoittelun aiheita? Ehkäpä 🙂
Vietin viikonlopun Turussa. Ennen Kaikki Mitä Rakastin -blogia minulla oli Turusta vähän sellainen harmaa, loskaisen marraskuinen kuva. Kuva joka käsitti lähinnä kauppatorin (tyhjillään) ja Hansakorttelin. Sitten luin Eeva Kolun blogia ja hiljalleen, pala palalta rakastuin Turkuun. Niinpä eräänä aamuna, kun fb:n postiluukusta kolahti kutsu naistenpäivän brunssille Turkuun lapsuudenystäväni luo, varmistin ensin majoituksen ja hihkaisin sen jälkeen, että totta kai mä tuun!
Turussa paistoi aurinko, osasin jäädä bussista oikealla pysäkillä ja oikaista vanhan hautausmaan halki. Vitsit siellä oli kaunista! Kävin ostamassa ystävälleni tulppaaneja ja tallustelin onnellisena auringonpaisteessa. Puut olivat hurjan pitkiä ja majesteetillisia. Linnut lauloivat yläpuolellani ja katselin kävellessäni hautakivia ja mietin erästä tiettyä hautaa kaukana Lapissa. Mietin onkohan siellä lumi vielä sulanut ja millaisia kukkia siskoni laittaa sinne tänä vuonna. Mietin isiä ja olin iloinen taas kerran siitä, että minulla oli isi ensimmäiset 27-vuotta elämästäni. Hautausmaat eivät ole surullisia paikkoja. Monilla haudoilla on kukkia ja moni käy siellä ”katsomassa” rakastaan. Hassuja ajatuksia, kun on matkalla ystävän luo.
Brunssi oli ihana, siellä oli hurjasti tyttöjä jotka olin nähnyt kerran tai en kertaakaan, mutta niin vain meidän neiti ujoilija sujahti sinne joukkoon. Brunssin jälkeen sujautin punaiset tennarit jalkaan ja lähdimme ystäväni kanssa ihanaan keväiseen auringonpaisteeseen kävelylle. Näin Turun ihan uusin silmin. Siellä on ihan hurjan kaunista. Sieltä löytyy kauniita vanhoja kivitaloja. Vartiovuorenmäki ja käsityölaismuseon ikivanhat puutalot. Aurajoenvarsi ja uusi lasinen silta. Kävimme Ihana-kirpputorilla ja kipittelimme joen yli kauppahalliin.
Ilmassa oli hieman matkaväsymystä (viisi viikonloppua putkeen reissaamista alkaa tuntua) joten emme tehneet mitään ihmeellistä. Juttelimme niitä näitä ja päivän tärkein kysymys taisi koskea sitä, mihin menisimme kahville. Päädyimme Fontaanaan ja kaikista ihanista kakuista huolimatta päädyin valitsemaan voisilmäpullan. Ihan täydellinen päätös, sillä jonottaessani niitä tuotiin tarjolle lisää. Mun pulla oli niin tuore, että se oli melkein liian kuuma syötäväksi! Oi oi sitä autuutta!
Olisin halunnut illalliselle Tintåån, diTreviin tai Sergiosiin pitsalle, mutta päädyimme kuitenkin ihan kotoiseen keittiöön tekemään kana-vuohenjuustosalaattia. Vuokrasimme illaksi leffan (Frances Ha) jonka vaivoin jaksoimme katsoa, jonka jälkeen oli ihana pestä hampaat ja ryömiä nukkumaan. Ihana päivä!
Tänään kävimme aamulla kirkossa (enkunkielinen, ihan eri kamaa kuin normaalisuomijutut) ja sitten Aboa Vetuksen yhteydessä olevassa Cafe Aulassa Lounaalla. Voin vannoa, että buffee lounaan jälkeen kierin ulos Aboa Vetuksesta ja verkainen kävely joenrannalla teki aluksi pahaa. Onneksi ruoka vajui kävellessä ja kotiinlähdön aikana olo oli jo normalisoitunut.
Kotiinlähtö olikin jännä juttu. Tulin kimppakyydillä! Mutta siitä taidan kertoa vasta huomenna :)