Ihanaa vai kamalaa?

Joulunalusviikko. Kertoo varmaan kaiken? Teillä kaikilla muillakin?

Viime viikolla alkoi jo olla stressiä ilmassa. Katsoin kauhistuneena kun rakkaat ystäväni laittoivat viestiä ja kysyivät nähtäisiinkö. Apua enhän mä ehdi, on sitä ja tätä ja olen sopinut noinkin ja miestäkin pitäisi nähdä ja töissä istua pitkään ja puuh.

Sitten työkaveri päätti stressata vielä vähän enemmän. Siinä piti sitten rauhoittua ja rauhoittaa se työkaverikin. Hölömöön aikatauluun tuli järki ja priorisointi. Päätin että töissä istun tasan tunni per päivä ylimääräistä, jos on pakko. Ja se tunti lähtee pois etätyöskentelyjaksolta Lapissa. En jää keräämään töitä ja väsymystä niin että joulun tullen tekee mieli itkeä. 

Se töistä.

Oon stressannut joululahjoista. Että onko niitä tarpeeksi ja ovatko ne tarpeeksi arvokkaita. Löydänkö niitä mitä olen ajatellut.Mietin kasvavaa visalaskua. Ja sitten tein eilen stopin. Jos ei löydy järkevällä etsimisellä joku. Niin olkoon ostamatta. Jos ei joku tykkää lahjastaan, niin ensi vuonna saa luvan toivoa jotain oikeasti. 

Ja minä voisin lopettaa stressaamasta, etten saisi lisää tavaraa. Opettele nainen toivomaan hemmottelulahjoja, hierontaa, illallista lahjan antajan kanssa, jalkahoitoa ja lahjakorttia kampaajalle. Ja toisekseen, ei se tavara ole edes ongelma, vaan sinun ikioma tapasi kasata kamaa joka paikkaan. Lopeta olemasta hamsteri ja tee niille tavaroille oma paikka. Sillä tavoin ne ei loju.

Se lahjoista.

Kaverien näkeminen. Se on sitä mistä mä saan voimaa jatkaa, se mikä saa mut hymyilemään ja minkä avulla on helpompi vastata siihen mikä tämän maailman tarkoitus on. Se on rakkaus. Siis rakasta.

Ja se mies. Kannattaa kertoa sille, että kahden viikon erosta tuli etukäteisikävä. Etukäteisikävä on aina kamalampi kuin oikea ikävä. Ja saatat jopa selvitä siitä hengissä. 

Se ikävästä.

Joulunodotus, glögi, mausteet, lahjasuunnitelmat, odotus Lappiin pääsemisestä, joulukuusen koristelu. Tätä mä olen odottanut koko syksyn. Hyörinää ja pyörinää. 

Se stressistä. 

Minä juhlistaudun nyt jouluihmiseksi, ellen vallan joulutontuksi <3 ja alan nauttia tästä elämästä. 

 

Ihanaa joulunalusviikkoa pikku muruset, ootte rakkaita!