Kannattaa sitten jatkossa vältellä niitä fissuja

tuna-skipjack-585-mfk021611.jpg

Kao please don’t eat me!

Tämä ei ole peloittelujuttu, tämä on tarina erään tytön elämästä eräänä hieman dramaattisempana maanantaina. Minä olen kala-allergikko ja minä olen syönyt tänään kalaa. Ennen kuin heittelette minua kivillä tai kalanpyrstöillä, niin kerron miksi tämän typerältä vaikuttavan teon tein.

Kala-allergia uiskenteli elämääni vasta nelisen vuotta sitten. Olen jostain kohtalon oikusta pystynyt syömään katkarapuja, purkitettua tonnikalaa ja caesar-kastiketta, joista viimeinen sisältää anjovista. (Eräät kanawrapit riihimäellä taas eivät :D)

Ensin loppui katkarapujen syönti, kun eräs järkkäämäni sushi-ilta kaivoin allergialääkkeet esiin ja nopeasti. Selvisin säikähdyksellä ja välttelen nykyään rapusia. Tänään sai suhteen tonnikalaan lääkärillisen sinetin. Why oh why? Kalassa kun on niitä hyviä rasvojakin..

Olen siis koettanut syödä purkitettua tonnikalaa aina välillä, ettei kehoni vain kuvittele, että olemme allergisia sillekin. Tänään lounalla oli fresh buffeessa fetaa ja tonnikalaa joten maksoin vähän ekstraa lounaastani saadakseni siihen lisäkkeeksi näitä kahta. 

Vartti lounaan jälkeen kaivoin allergialääkkeet laatikosta. Odottelin puoli tuntia eikä lääke auttanut, joten soitin yksityiselle terveysasemalla, joka vastaa työterveyshuollostani. Kerroin, että olen saant allergisen reaktion kalasta ja ettei allergialääke auta, epipen on kotona (anteeksi kaikille joille lupasin kuljettaa sitä mukanani) ja pyysin päästä piikille (harvinainen lause piikkikammoiselta). Olisin saanut yli kahden tunnin päästä lääkäriajan viereissä talossa olevalle lääkärille, jos halusin apua nopeammin niin pitäisi varata noin puolen tunnin matkan päähän lääkäriaika. Mutta kun minulla on tämä allergiakohtaus niin en minä uskalla lähteä matkustamaan, kun se lääkäri olisi tuossa vieressä. Ei, kello kolmen aika on ainoa mahdollisuus. 

Vaikka allerginen reaktioni etenee hiljalleen ja ehdin yleensä hyvin arpoa ainakin tunnin ennen kuin menen piikille (piikkikammo), niin kyllä se silti etenee ja halusin hengittää. En siis missään nimessä tukehdu reaktioon, vaan hengitys on raskasta ja kurkkuun erittyy niin paksua limaa (sori, ei sitä voi muulla sanalla kuvailla) että kun allergialääke ei toimi, niin on pakko mennä lääkäriin. Pienessä paniikissa (auttoi hengityksen kanssa) soitin Helsingin terveysneuvontaa, selitin tilanteen ja kysyin saisinko mennä läheiseen terveyskeskukseen, vaikka en ole enää helsinkiläinen. Saa mennä, aina kun on hengenhätä sanoi ihana terkkari/sairaanhoitaja ja kehoitti vielä tilaamaan ambulanssin tai taksin, että pääsisin nopeiten perille. Laskeskelin, että kävelen terveysasemalle kilometrin nopeammin kuin odottelen taksia, joten sinne mentiin.

epipen_suojakotelo.jpg

Tällainen ihanuus kulkee nykyään  taas mukana minunkin laukussani!

Ilmoittautumisessa heti soitto päivystävälle lääkärille, ensimmäisenä hoitohuoneeseen (kauniisti jonon ohi, anteeksi te muut jotka olitte odottaneet). Kaksi tohtoria tutkimassa minua, sain piikin (auts!) käsivarteen ja jouduin jäämään tunnuksi tarkkailtavaksi. Minä yritin nätisti sanoa 20 minuutin päästä kun hengitys oli normaali, että voisin jo lähteä töihin. Ei, pysy siinä. Lopulta minut vielä tutkittiin lääkärin toimesta todettii ei-kuolevaksi ja sain reseptin epipeniin (en tiedä milloin nykyinen menee vanhaksi, anteeksi) ja tiukan määräyksen pysytellä erossa niistä fissuista (lääkäri saattoi käyttää myös yleisnimitystä kala). Kolmen päivän saikkua en huolinut, mutta mielelläni ryömin kotiin nukkumaan allergialääkepöhnän pois. 

Ihana julkinen sairaanhoito, kiitos että otitte näinkin pienen allergiakohtauksen tosissanne ja kiitos hyvästä hoidosta! 

Jotta ette joutuisi tulevaisuudessa huolehtimaan:

Lupaus nro 1) epipen on jo laukussa (no ei vielä mutta vien sen sinne kunhan julkaisen tämän)

Lupaus nro 2) en enää syö edes vähän kalaa, tai ainakin douppaan itseni antihistamiinilla etukäteen ja pidän epipenin vieressä

 

Terveisin Kala-allergikko, joka ei ota itseään vakavasti.

 

Onko teillä jotain allergioita, joita ette pysty vastustamaan? Edes henkenne uhalla?

 

p.s. arvatkaa tekeekö mieli kylmäsavulohitäytteisiä rieskarullia… hmm menkää joku syömään niitä mun puolesta!

 

Hyvinvointi Liikunta Terveys Työ
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.