Lauantain lötköttelyt

Kolikon toinen puoli, lauantai.

Heräillään kymmenen aikaan, minä pomppaan sängystä ylös ja alan kysellä millaista kahvia sitä nyt keitellään (kosto miljoonista kerroista kun tää on tehty mulle 😀 , unisena sitä lähinnä haluaa kahvia, oli se sitten keitetty kapselikoneella, moccamasterilla vai nokipannussa). Kipsuttelen keittiöön laitan kahvin ja puuron tulille.

Koska herran vaatimus oli saada kahvi sänkyyn, niin sen hän myös saa. Etsin oikean kahvikupin ja asetin, kaivan ylälaatikosta hopealusikan ja asettelen lautaselle pari keksiä. Servettiä saikin sitten etsiä, mutta korvasin sen suvereenisti pienellä lautasliinalla. Kannan kahvin sänkyyn, kumarran ja ilmoitan että herran puuro on valmis noin 20 minuutin kuluttua. Onneksi se tuli juomaan kahvinsa keittiöön. Pelkäsin et se kaatuu mun sänkyyn 🙂

Mies juo kahvia, minä nuhaisena findrexiniä. Sitten juodaan molemmat kahvia. Lökötellään sohvalla, katotaan leffaa molemmat läppärit sylissä. Puuro hautuu. Hihittelen itekseni, kun mies syö puuroa hopealusikalla. Täällähän on melkein kuninkaallinen meininki. Minulla on maljakossa parikymmentä hennon roosan värisiä ruusuja. Rakastan tuota maljakkoa ja mietin ilolla niitä lahjakortteja, jotka sain 30-vuotislahjaksi, joilla tuollaisia ihanuuksia sai hankkia. 

Ja nyt tuolta eteisestä kuului ”taasko sä oot ostanut uudet kengät?” hups. Nyt pitää keksiä vähän selityksiä 🙂 Palaillaan!

Nauttikaa viikonlopusta!