Luopumisen tuskaa
Myyn sohvani. Mulle se on arvokas mut tuskin kenellekään muulle.
Myyn pyykinpesukoneeni. Mä joudun ostamaan 500 € uuden jos erotaan, mut en mä tuosta vanhasta viitti paljoakaan pyytää.
Myyn tuoleja. 3 kpl 20 €.
Myyn langatonta reititintä.
Myyn pyykkikoria. Se on söpö ja hieman maalaisromanttinen, mut ei meille kaikki mahdu.
En osaa hinnoitella niitä. Mies hokee ettei niillä ole muille arvoa ja et hyvä jos saan ne annettua jollekin. Mä alan itkeä ties monettako kertaa et joudun jo luopumaan asunnostani ja pyykkikoneestani ja sohvastani, ei tarvi haukkua niitä päälle. Meillä on muuten kaksi silitysrautaa (ja lautaa), kaksi imuria ja kaksi kahvinkeitintä. Koska mä en jaksa miettiä kummasta luovutaan ja ilmoitella tori.fi:ssä niistä.
Asunto pitäisi saada tyhjäksi. En jaksa enää pakata, en jaksa enää purkaa eikä meille mahdu enää mitään. Mihin mä nämä loput kippaan? Pyyhe- ja lakanakaappi pursuilee. En tiedä ketään, kellä olisi enemmän käsipyyhkeitä kuin meillä.
Kirjahylly, keittiön pöytä ja ties mitä muuta pitäisi tuoda pakulla tänne. Miehellä alkaa viikonloppuna päivystys. Kiva vuokrata paku, kun toinen muuttaja voi joutua singahtamaan kesken muuton x-määräksi tunteja töihin. Pitäis siis muuttaa torstaina, mut en todellakaan saa sitä pakattua siihen mennessä. Tai saan jos huhkin huomisen ja keskiviikon ja sit torstaina muutto.. Eh ja sit pitäis olla töissäkin pirteä kun on koeaika. Ehkä mä otan viikonloppumuuton ja pelon siitä et mies sieltä häipyy. Kannan ne sitten yksin, vahvalla vasemmalla kädelläni, sillä oikeassahan on se vanha vamma jota täytyy varoa..
Laitoin asunnosta vuokralle tarjotaan ilmoituksen nettiin. On ollut vaikka millaista kyselijää. Tällä hetkellä tekstailen opiskelijapojan kanssa siitä, että ei, mun kaksio soveltuu pariskunnalle tai yksineläjälle, mut tupakeittiöisenä se ei mitenkään taivu kimppakämpäksi. Sähköpostissa odotti 7 viestiä samalta naiselta. Kaikki samanlaisia. Ymmärrän vähemmästäkin että hän olisi kiinnostunut vuokraamaan asuntoni. Tajusin etten voi etsiä 1.7. vuokralaista vaan 1.8. vuoralaista, jos haluan saada jonkun joka maksaa vuokransa säännöllisesti. Sinne menee siis heinäkuunkin mahdolliset vuokratulot.
Ahdistusprosentti 100. En muuta enää ikinä. Me ei erota miehen kanssa ikinä eikä me muuteta isompaan asuntoon. Asun täällä vaaleansinisten kaakeleideni kanssa ikuisuuden, kunnes kuolen. Sitten joutuu joku muu käymään tämän hampsterinpesän läpi.
Noni, nyt on vuodatettu. Menen takaisin purkamaan laatikoita. Saa lähetellä kaikenlaisia lopputsemppejä tännepäin! Enää viikko! Sitten tän täytyy olla ohi. Tavalla tai toisella.