Terkkuja kotisohvalta
Aamulla, kun kello soi, aloin melkein itkeä. Olin tuudittanut itseni yön aikana siihen uskoon, että on lauantai eikä minun tarvitse herätä ennen kuin haluan. Raahustin itseni töihin ja koko päivä kului väsyneissä tunnelmissa aamun kahdesta kahvikupista huolimatta.
Iltapäivällä huristelin työkavereiden kanssa junalla keskustaan koulutukseen. Koulutus kesti vain tunnin ja sitten olinkin vapaa, kello oli kolme ja olin keskustassa! En jaksanut lähteä shoppailemaan, mutta menin Stockalle ihailemaan Michael Korsin lompakkoa, johon olen iskenyt silmäni. Ihailtuani laukkuja ja lompakoita tarpeeksi suuntasin Herkkuun, jossa sainkin aikaa kulumaan tunnin.
Herkku on ihana. Se alkaa leipä- ja pullatiskistä, josta ostan aina jotain erikoisherkkua kotiin. Nyt ne olivat Eero Mangan perunarieska, vuohenjuustopatonki, Rönttösrouvan poropyörylät ja hiih, vastustamaton Sans Rival-kakku. Kiertelin hetken hedelmä- ja vihannesosastolla ihan vain ihailemassa kaikkia niitä pirteitä ja raikkaita värejä. Yritin samalla kyttäillä milloin minipieniä kakkupalamaistiaisia tarjonnut rouva olisi tullut takaisin, mutta ei sitä hitsit vain näkynyt.. Seuraavaksi kävin tarkistamassa valmisruokatiskiltä, onko siellä myynnissä puolukka-kauraherkkua. Ei ollut, mutta ostin puolukkarahkaa, koska restonomina osaan juuri ja juuri sekoittaa sinne kaurahiutaleita ihan itse..
Glögit ovat tulleet kauppaan! Emmin pitkään Marlin normaalin glögitiivisteen ja Harri Syrjäsen vuosikertaglögin välillä, mutta otin silti sitä tuttua ja turvallista. Sitten suunnistin juustotiskille. Voi juustoja! Ne haisee niin hemmetin pahalle. Sielläkin oli maistiaisia, jotain tosi vahvaa kermajuuston tapaista, mikä jätti inhan happamaötlökin maun suuhun, mutta joka silti oli jollain tavoin todella jännittävän makuista. Mietin mikä hillo ja keksi voisi vähän tasoittaa makua ja tuoda pelkästään sen jännyyden esiin. En ihan päässyt pohdinnoissani lopputulokseen, koska jäin fiilistelemään viime viikolla Fazun brunssilla syömiäni minicroisantteja, joihin laitoin sisälle appelsiinihilloa ja siivun brietä. En edes kehtaa kertoa kuinka monta niitä söin..
Juustotiskillä huomasin, että vakiherkuttelujuustoani Kolatun kuttucheddar Waldemaria saa tiskiltä juuri sen kokoisena palana, kuin haluaa! Sitä lähti pieni kimpale mukaani, samoin kuin saman juustolan Valma brie-juustoa, jota en olekaan aiemmin maistanut. Jäin myös vähän kuolaamaan uutuutena tullutta Briejuustoa tryffelitäytteellä. Kysyin myyjältä onko hän maistanut sitä ja mitä hän siitä piti. Unohdin hetken olevani Stockkalla, sillä totta kai sain maistaa hippusen juustoa. Ja ei elämä se oli hyvää! Olisin vaihtanut Valmani siihen heti, ellei se olisi ollut jo leikattuna ja pakattuna ostoskorissani. Mutta tiedän millä herkuttelen ensi perjantaina. Juuston kilohinta oli vaatimattomat 54 €, joten kovin isoa siivua sitä ei uskalla ostaa.
Sitten seikkailin lihatiskillä. Löysin pari kuukautta sitten Widgrenin rosvopaistifileen, jota saa kätevässä 150 g pakkauksessa (jopa minä saan tuollaisen pakkauksen syötyä). Haahuilin vähän katselemassa pihvilihoja, mutta päätin etten ole nyt pihvituulella, Stockan itse marinoima kanan rintafileekin näytti kivalta, mutta jostain syystä kana ei oikein tällä hetkellä maistu, joten sekin jäi tiskiin. Löysin myös valmiiksitehtyä espanjalaista perunamunakasta fritattaa ja mietin hetken, pitäisikö sitä hankkia huomiseen tapasiltaan. En kuitenkaan jaksanut soitella kaverille, joka vastaa tapashankinnoista, joten sekin jäi hyllyyn.
Vieläkö siinä ruokakaupassa riitti nähtävää? No vielä :) Kävin ihailemassa tee-se-itse-myslihyllyä ja mietin millaisen myslin itse sekoittaisin. Variaatioita olisi voinut tehdä vaikka mitä. Siitä sopivasti kurvasin jogurttihyllylle, jossa oli maistatus meneillään. Oli ihan sikahyvää jogurttia jossain kalliinnäköisessä (tai siis pientuontantopurkissa) ja koska esittelijärouva oli kiireinen toisen asiakkaan kanssa, risteilin etsimässä tuota ihanuutta jonkin aikaa hyllyiltä, en löytänyt ja luovutin.
Tässä vaiheessa alkoi jo väsy painaa. Hiippailin vielä nopeasti siiderihyllylle hakemaan hauskan lasipullollisen Happy Joe siideriä saunasiideriksi (joka luultavasti taas jää juomatta, kun juon mielummin kokista) ja sitten kassalle. Kassalta vielä Fazerin Angry Birds-ananaslaku messiin ja minun ostokseni olivat kasassa. Ja ne maksoivat! Melkein kolmekymppiä! Ainoa, mikä oikeasti olisi pitänyt ostaa oli leipä… hii.
Nyt olen maastoutunut kotisohvalle fleecehuovan alle, söin vuohenjuustopatongin ja lakun, välttelin vähän perjantaisiivousta kirjoittamalla tänne blogiin, mutta kohta käärin hihat, siivoan kodin nätiksi, maastoudun takaisin sohvalle, katson Vain Elämää kerrankin suorana telkkarista, herkuttelen juustoilla ja hilpaisen sitten saunaan. Huomenna on lauantai ja saan nukkua!
<3 ihanaa viikonloppua muruset!
Kuva on interraililta vuodelta 2008, kaupunki saattoi olla Linköping ja minä raahasin koko kolme viikkoa järkkäriäni käsilaukussa ja kuvasin. Välillä ne jopa onnistuivat :)