V*tun varailijat..

Tämä on avautuminen netti-kirppareista ja asunnonkatsojista.

Ensin oli herra pyykkikoneen ostaja. Minusta kaikki oli sovittu hakuaikaa ja osoitetta myöten. Tyyppi sen sijaan aloitti hakupäivänä ihan älyttömän säätämisen, jonka takia lopulta estin hänet sekä puhelimesta että What’s appista ja käskin unohtaa koko pyykkikoneen. Onneksi ihan normaali nuori pariskunta otti yhteyttä ja osti pyykkikoneeni, täällä se elelee Espoossa kuten minäkin, olivat tuosta Matinkylästä ja naureskeltiin siinä, että ollaan vissiin peräkanaa ajeltu Espoosta Vantaalle..

Tapaus käsipainot päätti orastavan urani fb-kirpparilla tavaran ilmaiseksi antajana. Tuli eräs arki-yö klo 0.20 viesti messengeriin, johon molemmat heräsimme ”Koska voin tulla noutamaan käsipainot?” KESKELLÄ YÖTÄ KUN TOISET NUKKUU! Olin uninen, väsynyt ja ihan todella ärsyyntynyt. En saanut tuntiin unta, kun mietin että kuka on noin idiootti, että laittaa tuohon aikaan yöllä viestiä ja herättää ihmiset. Ilmeisesti kaikilla ei ole käytöstapoja. Skippasin tuon tyypin tyynesti jonosta ja kysyin seuraavalta tuleeko hän hakemaan käsipainot. Aikoi tulla, sovittiin hakuaika ja kerroin meidän osoitteen. Puolen tunnin päästä tulee viestiä ”Sori en mä voikaan ottaa näitä”. Huoh, et sitten ajatellut tuota puolta ennen kuin varasit ne? Kysyin seuraavalta, mutta tää tyyppi ei koskaan vastannut mulle. Totesin, että johan tää tavaran ilmaiseksi jakaminen alkaa käydä työstä ja poistin koko ilmoituksen.

Sen sijaan tein omalle fb-seinälleni albumin, johon kokoan joko annettavaa tai myytävää tavaraa. Niin paljon helpompaa. Kukaan ei viitti feidata tuttua ihmistä, hakijat ilmestyvät silloin kun ovat luvanneet ja esineet saavat uuden kodin. Pahoittelen niille, jotka eivät jaksa mun muutto/asunnonvuokraus tai kirppari-ilmoituksiani, mut onneksi siellä on se piilota nappi, jota voi painaa kun ihminen alkaa käydä hermoille 😀

Noi asunnonkatsojat on ihan oma lukunsa. Oli neiti/rouva, joka väenvängällä halusi asuntoesittelyn klo 16.30, kun normaali esittely alkoi klo 18. Lähdin töistä pari tuntia etukäteen ja pakotin miehen omastaan etuajassa pois, jotta ehdimme Vantaalle ajoissa. No, oli ruuhka, joten laitoin viestin että ollaan noin 5 min myöhässä, mut mene rappuun odottelemaan. Pihalla ei ollut ketään, rapussa ei ollut ketään. Katsoessani puhelinta siellä oli viesti, että ”mun pitikin mennä töihin klo 16, sori”. Vitutti. Voinko laskuttaa häneltä 2 h omaa ja 1h miehen työaikaa..? Tuskin siitä vuorosta hänelle ihan klo 15.30 soitettiin. Siellä me istuttiin nälkäisinä, ei voitu mennä syömään, kun en ollut varma oltaisiinko ehditty ennen klo 18 näyttöä. 

Olemme nyt pitäneet yhteensä kolme näyttöä, eikä kukaan, kenen kanssa olen sopinut puhelimessa hänelle räätälöidystä näytöstä, ole tullut paikalle. Jengi siis soittelee asuntojen perään, sopii omistajan kanssa näytöstä eikä ilmaannu paikalle. En voi sanoin kuvailla, kuinka vituttaa ajaa Espoosta Vantaalle ja takaisin ihan turhaan. Tietenkin noi näyttöpäivät ovat olleet niitä harvoja kolean alkukesän kauniita päiviä. Mielellämmehän me istumme autossa ja sisällä odottelemassa ihmisiä jotka eivät koskaan saavu paikalle. Bensastakin on kesän mittaan tullut ilmaista, suorastaan bensa-asemat maksavat meille siitä, mitä enemmän ajelemme..

Mut siis oikeasti, mikä jengiä oikein vaivaa? Onko se todella niin suuri vaiva laittaa tekstari, jos ei pääsekään paikalle? Missä niiden käytöstavat on?

Tästä opin, etten enää jousta asunnonkatsojien toiveiden mukaisesti. Enkä usko jos sovin jonku kanssa näytöstä, että tyyppi on oikeasti paikalla. Tällä hetkellä en edes sovi näyttöjä, koska en enää kestä yhtäkään feilaajaa. Tälleen se asunto varmasti menee vuokralle.. Mut oon niin väsynyt. Olkoon sit ilman vuokralaista hetken.

Miten ihmeessä ihmiset saa ikinä asuntojaan vuokralle? Mä laitan sen kohta myyntiin. Välittäjän kautta. Prkle.