oikeista töistä

Blogeissa kuohuu aiheena oikeat työt. Onko bloggaaminen oikeata työtä ? Anteeksi kaikki, mutta ei ole. En laske bloggaamista tjms oikeiksi töiksi. Miksikö en ? Olenko kateellinen ? Hyvinkin paljon mahdollista, että olen kateellinen. Kunpa saisin rahani kuvien ottamisesta /muokaamisesta, kirjoittamisesta, asiakastapaamisista, itseni markkoinoinnista ja kaikella muulla mikä siihen kuuluu. Mutta en saa. Osa omaa valintaa, osa varmastikkaan ei ole. 

Elän normaalia työssä käyvän arkea, lisänä vain se, että sen perus yhden työn lisäksi käyn myös toisessa työssä, ja välillä myös kolmannessa ja olenpa välillä palloillut neljänkin työn välillä. Miksikö ? Koska ”kutsumusammattini ” palkkaus on perseestä ja pidän pienestä ylellisyydestä elämässä. Ja tällä ylellisyydellä tarkoitan sitä, että voin osaa mitä mehua haluan, ei sitä että kuukauden loppupäässsä tililläni häämöttää edelleen  iso summa rahaa. Elämä on valintoja täynnä, ja niin kauan kun minulla ei ole sitä yhtä työtä mistä tienaa edes normaalin ihmisen menojen verran joudun tekemään asioita elintason pitämiseksi. En ole ihminen, joka pystyy tekemään työtä pelkästään rahan takia, minun pitää oikeasti tykätä siitä työstä mitä teen, sen pitää tuntua oikealta, jopa välillä leikiltä. Äskeinen lause sai työnteon kuulostamaan melkein hauskalta. Mutta niin se vaan välillä on. Uskallan sanoa ääneen, että minulle työssä käyminen on silloin tällöin hauskaa. Ja siltiki välillä vituttaa mennä töihin. On se elämä outo asia. Ja ihmismieli.

 

Kaikki hyvä teille jotka rahanne tienaatte ns. leikkitöillä, jotain olette oikein tehneet selkeästi elämässänne. Mutta älkää ruvetko kohisemaan mediassa kuinka teistä on alentavaa, että teidän töitänne ei lasketa oikeiksi töiksi. Ne ei ole. Sairaanhoitajat, lääkärit, asianajajat, lastentarhaopettajat, lastenhoitajat, lähihoitajat, opettajat… lista jatkuu ja jatkuu, ne ovat oikeita töitä. Piste. 

Suhteet Oma elämä Työ