Armollinen töihinpaluu

Kesälomapäivät ovat vaihtuneet taas työarkeen, ja se on hyvä. Olen saanut huomata, ettei tämä lapsettomuus olekaan niin kamalaa, kun sitä ei tarvitse ajatella. Pääni on täyttänyt uusi työ, uudet ihmiset, uudet suunnitelmat ja muistamiset. Päivänä muutamana olen laittanut työpaikan oven kiinni takanani ja tuntenut innostusta ja tyytyväisyyttä. Onneksi minulla on tämä työ, josta saan tuntea kiitollisuutta. Ihanaa, että saan täyttää päiväni tärkeyden tunteella, ongelmien ratkaisulla ja onnistumisen elämyksillä. Toki työhönkin kuuluu stressiä, haasteita ja neuvottomuutta, mutta ainakin pystyn useimmiten omalla toiminnallani vaikuttamaan työn lopputulokseen.

Eihän lapsettomuus ajatuksistani kokonaan lähde eikä tarvitsekaan, mutta se jo on hyvä, ettei se mahdu nyt aktiiviseen vatvontaan. Aion nauttia tästä nyt niin kauan kun voin, ja soittaa lääkärille sitten, kun jaksan taas ottaa lapsettomuuden takaisin ajatuksiini.

suhteet oma-elama tyo