Asioita joita tulee ikävä, kun muutamme uuteen kotiin

Kun uuden kodin remontti joku kaunis päivä on valmis ja pääsemme muuttamaan, vanhasta kodista tulee ikävä ainakin tässä postauksessa esiteltäviä asioita.

Näistä kuvista näkyy myös, että fyysisen muuton lisäksi edessä on henkinen muutto 50-luvulta 80-luvulle.

Se kyllä sopii minulle – 80-luku oli lapsuuden ihana aika. Mutta 80-luvun sisustustyyliä en silti osaa ainakaan vielä pitää ihanana.

Olenkin päättänyt, että vuonna 1980 rakennettu talo edustaa oikeastaan vielä 1970-lukua, ja se on se aikakausi, jonka henkeä haluan ehkä pikkuisen hakea remontissa ja sisustuksessa.

Mutta tässä ensin näitä aiempia vuosikymmeniä, joita tulee ikävä.

Pihasauna

Maanpäällinen paratiisimme. Pehmeästi sihisevät löylyt vanhasta jatkuvalämmitteisestä puukiukaasta. Käsipumpulla kylmää kaivovettä padassa lämpimäksi. Valoa kunnon kokoisesta kangasverhon peittämästä ikkunasta. Vilvoittelu saunan edessä pihalla.

Se tunne, että tuo huominen mitä tahansa, juuri nyt kaikki on hyvin.

Viikonloppuisin saunoessamme kuuntelemme  Pirkanmaalaisen Radio Sunin toivekonserttia bluetooth-kaiuttimesta, jonka laitamme lattialle löylyhuoneen oven viereen.

Suurimipia huolia uuden kodin etsinnässä oli, miten paratiisin voisi versioida sinne. Katsotaan.

Vessanovitaide

Alakerran vessan oveen on muodostunut näyttely, jossa on tullut kuvatuksi lapsen mietteitä pikkuisesta ekaluokkalaisesta kolmasluokkalaiseksi esiteiniksi. Tämä on onneksi siirrettävissä uuteen kotiin!

Harry Potter -sänky

Isä ja Rakas rakensivat sänkylaatikon portaiden alle säilytystilaksi. Oman sänkynsä sijasta lapsi löytyy täältä harva se aamu kummallisesta kippurasta tai puoli kinttua olohuoneen puolelle sojottaen.

Porin Matti ja vahvojen naisten huonekalut

Kuten kuvasta näkyy, lämmityskausi ei ole vielä alkanut, sillä Porin Matin päällä on kituva viherkasvi ja kastelukannu, jonka vedellä koitan virvoittaa sitä.

1930-luvulta suomalaisia koteja lämmittänyt Porin Matti oli pelastuksemme viime talvena, kun taitelimme pörssisähkön vuoristoradalla. Sen ja ilmalämpöpumpun yhdistelmällä saimme tiputettua kuukausittaisen sähkönkulutuksen puoleen siitä, mitä se oli ollut edellisenä talvena, jolloin sähköpatterit vielä raikasivat iloisesti.

Lämmintä sisällä tosin oli joskus aamuisin vain 15 astetta.

Tuo Porin Matin takana oleva laattaseinä on minusta IHANA. Valmistetaanko tuollaisia laattoja enää missään?

Kuvassa näkyvistä huonekaluista ainoastaan punainen jakkara on minun (kiitos Tori.fi).

Ruskea nojatuoli on Mummun vanha ja sen vieressä seisova matala liinavaatekaappi on kuulunut Kalliossa pyykkärinä työskennelleelle Mummun Helsingin-tädille.

Näiden pariin tulo tuntui lohdulliselta silloin, kun asetuin tähän taloon enemmän tai vähemmän eksyksissä olevana enemmän tai vähemmän eronneena yksinhuoltajana ulkomaan-vuosien jälkeen. Oli helpompi muistaa, että ai niin, mussa virtaa vahvojen naisten veri.

Tämä ikkuna

Kuvassa lisää todisteita puutarhurin kyvyistäni. En tajua, mikä noihin meni. Tai ehkä joo. Kaikki olivat talvehtineet kasvilampun alla sohvan takana (ainoa paikka, missä oli tilaa). Alkukesästä siirsimme  ne yhdelle ikkunalle, missä ne kai saivat liikaa suoraa auringonvaloa, ja sitten tälle ikkunalle, missä ne vissiin olivat jo ihan uuvuksissa kaikista muutoksista.

Mutta siis periaatteessa tämä ikkuna on ihana. Eikä vähiten serkkuni koulussa askarteleman joutsenen takia. Tuon nostalgisempaa tuotetta ei minun ikäiselleni ihmiselle voi olla.

koti sisustus oma-elama remontointi
Kommentit (1)
  1. Äänieristys, valaistus ja säilytysratkaisut – asioita jotka haluan remontoida kuntoon uudessa kodissa – Kasaritalo | Lily
    23.9.2023, 15:20

    […] Edellinen postaus listasi asioita, joita tulee ikävä, kun muutamme uuteen kotiin. […]

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *