Käsikirja minusta sinulle

POSTAUSSARJA: ERITYISHERKKÄ LAPSI OSA 6/23

Kaikille ei varmasti ole täysin selvää, onko oma lapsi erityisherkkä. Erityisherkän vanhemman on varmasti helpompaa tunnistaa herkkä lapsensa jo vauvana, mutta ei erityisherkälle vanhemmalle se ei ole niin helppoa. Kirjoitan tekstin pohjautuen sekä Elaine N. Aronin HSP Erityisherkkä lapsi -kirjaan (s. 167 – 188) sekä omiin kokemuksiini.

Erityisesti vauvat saattavat itkeä paljonkin, esimerkiksi vatsaansa kun suolisto kehittyy. Erityisherkkä vauva voi olla hyvinkin tyytyväinen vauva, jos hänellä on perustarpeet tyydytettyinä ja hän on terve (tarkoitan sitä, että hän ei koe kipua). Vauvan ainoa kommunikointikeino on itkeä. Toisaalta myös erityisherkkä vauva voi olla koliikkivauva. Jos epäilet vauvasi olevan erityisherkkä, voit seurata reagoiko hän normaalia voimakkaammin ärsykkeisiin, pelästyykö hän ehkä helposti. Vauva saattaa olla myös hyvin tarkkaavainen.

Erityisherkkää lasta ei kannata aliarvioida, vaikka hän olisi vielä hyvinkin pieni. Hän aistii tunnetilasi ja mielialasi jo hyvin nuorena. Siksi on tärkeää, että itkuinen vauva saa vanhemman rauhallisen sylin.

Mitä enemmän lapselle tulee ikää, sitä helpommin herkkyys on hänestä havaittavissa. Jo pieni vauva voi ylivirittyä, ja sen vuoksi olla itkuherkkä. Jos vauva on ylivirittynyt, hän kääntää kasvonsa toisaalle ja koittaa poistaa stressia aiheuttavan tilanteen näin mielestään.

Liikaärsykkeet luovat ylivirittyneisyyttä

Joskus myös erityisherkät vauvat tarvitsevat omaa rauhaa. Aina itkussa ei ole kyse siitä, että syliin, ruokaa, vaipanvaihto tai nukkumaan. Joskus ympäristö saattaa aiheuttaa vauvalle liikaa stressiä ja tällöin on hyvä antaa tilanteen vauvan ympärillä rauhoittua. Toki erityisherkälle vauvalle on hirmu tärkeää vanhemman syli ja läheisyys, niin kuin jokaiselle vauvalla. Pieni vauva ei vielä tarvitse hypytystä ja äänekkäitä leluja. Nämä erikoiset lelut voivat jopa pinnasängyn ympärillä aiheuttaa vauvalle ylivirittyneisyyden tunnetta. Itsestä voi tuntua oudolta tai jopa hassulta, mutta vauva kannattaa pukea pehmeisiin vaatteisiin, jotka tuntuvat iholla vähiten.

Sopeutuminen perheeseen

Perheeseen saattaa kuulua vauvan lisäksi jo muitakin kuin vain vauva ja vanhemmat. Kun uusi perheenjäsen saapuu, on hyvä rauhaksiin antaa hänen tottua ympäristöönsä ja toki myös muun perheen häneen. Jo pienestä lähtien on hyvä luoda vauvan kanssa rutiineja, sillä hän tottuu ja oppii niihin hyvin pian. Ne tuovat hänelle turvallisuuden tunnetta. Tiedän, että vastasyntynyt on ihanaa läheisillekkin, mutta vierailuissakin on hyvä pitää järki kädessä herkän lapsen kanssa.

Tiedostat varmasti, että kuinka paljon mieluisampaa on lämpöinen suihku. Tämä mukavuus on tärkeää myös vauvalle. Samaan kategoriaan menevät myös ruoan ja koko asunnon lämpötila. Ja tämä ei luultavammin tarkoita sitä, että asunnossa olisi oltava 24 astetta, vaan lämpöinen yöasu ja oma pinnasänky 18 asteisessa huoneessa voi olla vauvalle juuri sopiva.

Kun vauvalle tulee lisää ikää ja mikäli yöt muuttuvat katkonaisimmiksi, voi hyvin olla kyse siitä, että vauva saa päiväsaikaan liikaa ärsykkeitä, eikä osaa rauhoittaa öitään. Tämä voi tapahtua lapsille oikeastaan missä iässä vain.

Oma rauhallinen mielesi ja käyttäytymisesi tarttuu vauvaan. Vaali niitä.

Nonna
Instagram kasikirjaminustasinulle
Facebook Käsikirja minusta sinulle
Tiktok @kasikirjaminusta
kasikirjaminustasinulle@outlook.com

6.1.2020 nonnas

Erityisherkän lapsen hyvät puolet

POSTAUSSARJA: Osa 5/23

Monesti kun puhutaan asiasta kuin asiasta, niin ensimmäisenä kerrotaan negatiiviset asiat ja voi olla, että niitä positiivia ei sitten kerrota lainkaan. Kerroin viime postauksessa (haasteet erityisherkän lapsen kanssa) erityisherkän lapsen mukanaan tuomista haasteista, joten on aika puhua heidän positiivisistakin puolista.

Oikeastaan kun pohdin aikaisempaa kirjoitustani erityisherkän lapsen haasteisiin liittyen, sieltä löytyy monta kohtaa, jotka voi hyvin kääntää positiivisiksi. Ensin asiat tulee tiedostaa itse kasvattajana ja sitten käydä läpi lapsen kanssa. Kun tiedostetaan asioita, ollaan jo puolimatkassa oikeaan suuntaan.

Herkkyyden positiiviset puolet

Kävimme taaperon kanssa juuri pihalla, ennen kuin aloin kirjoittamaan tätä postausta. Kävelimme metsäpolun kautta puistoon leikkimään ja hän tutki matkan varrelta kävyt, lehdet, mudat ja lätäköt. Ensin ajatukseni oli vain mennä puistoon, nyt vain sinne puistoon leikkimään. Kaksi vuotias tyttäreni kuitenkin jäi pohtimaan metsän tarjontaa ja sai mutkin ajattelemaan. Miksi en haisteli metsän tuoksua, hyppäisi itsekkin lätäkköön ja vaikka halaisi puuta? Miksi puistoon meneminen ei voisi olla myös ajatuksien arvoinen matka? Sellaiseksi se muuttuikin. En halua opettaa tytärtäni jättämään huomiotta luonnon kauneutta ja ylipäänsä pieniä elämän iloja, meille kaikille ilmaisia sellaisia. Tämä leikkipuistoreissu ei ollut vain kiikkaamista, se olikin opintomatka tyttäreltä äidilleen. Kiitos rakas lapseni. Pysähdyin ajattelemaan. Se teki hyvää.

Ota oppia lapseltasi ja älä muista olla liian aikuinen aina. Pieni lapsi jaksaa iloita kerta toisensa jälkeen kulahtaneistä mc donaldsin ilmapalloista ja samoista pehmoleluista. Jos itse et pysty pienistä asioista iloitsemaan, voit opetella sitä yhdessä lapsesi kanssa.

Lapsen suusta kuulet totuuden. Olet varmasti kuullut tämän sanonnan ja erityisherkän lapsen kanssa se saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Joskus lapsi voi aistia susta jotakin sellaista, mitä luulet piilottelevasi jopa itseltäsi. Totuus kunniaan, vaikka joskus kirpaisisikin.

Erityisherkkien väliset suhteet

Olen tavannut muutamia vanhempia, jotka ovat itse erityisherkkiä ja ovat kasvattaneet erityisherkkää lasta. He ovat saavuttaneet lapsensa kanssa kauniin ja harmonisen yhteyden, jossa kaikki osapuolet kunnioittavat toisiaan, toistensa tekemisiä ja tukevat päätöksissä.

Toivon saavuttavani saman tyttäreni kanssa. Suurin toiveeni on, että lapseni kunnioittaisi mua kun hän on aikuinen ja toivoisi joskus olevan samanlainen ihminen kun äitinsä. Silloin tietäisin tehneeni jotakin oikein. Toivon, että saamme välillemme sellaisen syvän yhteyden, minkä syvyyksiin kukaan muu ei jaksa koskaan sukeltaa.

Yllä mainitsemani vanhemmat ja lapset ovat kuin parhaita ystäviä keskenään. Ja ei, en tarkoita sitä, että vanhemmat korvaisivat kaverit tai herkkä äiti ryypiskelisi herkän lapsensa kanssa kuin nuoret aikuiset keskenään, vaan tarkoitan syvää luottamusta, aitoa teeskentelemätöntä rakkautta ja puhdasta hyvyyttä, mitä heidän välinen suhde sisältää. Tämä kuitenkin tuntuu olevan melko harvinaista. Useammat tapaamani erityisherkät ovat hyvinkin rikkonaisista perheistä ja heidän suhteensa vanhempiaan kohtaan, roikkuu aikuisina enää vain ohuen kumilenksun varassa. Todella surullista ja tämä on yksi syy, miksi haluan erityisherkkien kasvattajille enemmän tietoa jakaa asiasta.

Erityisherkkä lapsi voi solmia koko ikänsä kestäviä ja arvokkaita ihmissuhteita jo pienestä pitäen, jos hän kohtaa omanlaisensa ihmisen. Onnistuneet ihmissuhteet tuovat iloa myös vanhemmille.

Erityisherkkä lapsi, joka on saanut tasapainoisen ja ymmärtäväisen kasvatuksen, tulee todennäköisemmin saavuttamaan elämässään suuria. Hän voi esimerkiksi työelämässään päätyä oman alansa huipuksi näyttävästi tai sitten saavuttaen asioita niin sanotusti kulisseissa. Moni erityisherkkä lapsi on kasvattajien ylpeyden aihe, ja saakin olla.

Millaista iloa sun erityisherkkä lapsi on tuonut teidän elämään?
Kuulen mielelläni kommenttejanne.

Nonna

Instagram kasikirjaminustasinulle
Facebook Käsikirja minusta sinulle
Tiktok @kasikirjaminusta
kasikirjaminustasinulle@outlook.com