Kesäruoka on ihanan yksinkertaista

Kesäruoka on ihanan yksinkertaista

Kun maut ovat tuoreita ja viritetty täyteyteensä auringossa, ei kaveriksi tarvita paljon. Kikkailut kannattaa jättää myöhemmälle, mitä nyt pikaisen paistamisen ohelle voi miettiä itselle tavallista enemmän veitsihommia. Veistelin vihanneksista pitkiä tikkuja, jotka paistoin ja maustoin – ja nautin hyvällä ruokahalulla. Kasvishöystölisuke kahdelle 1 porkkana 1/2 kesäkurpitsa 4 pientä kesäsipulia 1 suippopaprika 1/4 sitruunan mehu 2 […]

Iltahämärän pioneja

Iltahämärän pioneja

Iltahämyssä valkoiset kukat pääsevät oikeuksiinsa, varsinkin jättisuuret valkoiset kukat. Valon vähentyessä ensimmäisenä sammuvat yöntummat ja hehkuvan punaiset keikistelijät, sitten vähitellen violetit ja siniset kaunokaiset ja viimeiseksi jäävät kaikki vaaleat kukat. Valkoinen on se viimeinen, joka hohtaa yhdessä kuun kelmeän valon kanssa. Anopin pihassa loisti kymmeniä upeita palloja, ja en iltahämystä huolimatta malttanut olla kuvaamatta niitä. […]

Miten sen nyt sanoisi: täydellistä

Miten sen nyt sanoisi: täydellistä

Mansikoita, kaverina toffeeta, joka on keitetty valkosuklaasta ja kuohukermasta.  Ei se elämä tästä paljon täydellisemmäksi muutu. Mansikoita ja valkosuklaatoffeeta 100-150 g valkosuklaata 2-2 1/2 dl kuohukermaa (1/2 vaniljatangon siemenet) Tarjoiluun pari litraa mansikoita Koristeluun mintun oksia Valmistus Paloittele suklaa leivinpaperoidulle pellille ja paahda paloja 200 asteisessa uunissa muutaman minuutin ajan. Ota palat uunista, kun ne […]

Parveke-elämää

Parveke-elämää

Kissanpäivät ovat täällä, käpertyneenä kanssani parvekkeelle. Itse kissa tosin on näkynyt vain vilaukselta pihan poikki loikkiessaan (niin, naapurien, ei meidän) mutta lainakoira näyttää nauttivan elämästään lämmössä. Otin sen kuvausmalliksi, sillä ihmisemmät vaihtoehdot viilettävät jossain naapurustossa nauttien kesän vapaudestaan. Yksi ystäväni katseli pihaamme ja tiedusteli hieman arasti kysellen, että missä meillä ollaan pihalla. Oli lukenut blogia […]

Paljon kukkia ja jonkin verran kimalaisia

Paljon kukkia ja jonkin verran kimalaisia

Siinä ne kaulailevat, parhaat kaverit valkoisissaan. Pionilta puuttuu puupäätarhurin asentama tuki, joten sen on pitänyt hakea apua viereisestä leidistä. Molemmat ovat kuin morsiamia: pukeutuneet parhaimpiinsa, puhtaan valkoiseen. Vasemmalla aito maatalon serkku, oikealla hienohelma kaupungista, molemmat niin nättinä, niin nättinä. Maalainen ei taivu millään, sitkeä kun on, kaupunkilainen puolestaan ei edes tajua, ettei tule toimeen ilman […]

Multaa vain nimeksi ja herkkiä värejä kaunistukseksi

Multaa vain nimeksi ja herkkiä värejä kaunistukseksi

Suuri ylpeydenaiheeni, keltainen lupiini on nyt kukassa! Siinä on kokonainen yksi kukkaterttu, joka hohtaa kermankeltaisena kuorrutteena ja vilauttaa vain hieman sitruunaista täytettään kaarevien terälehtiensä alaosasta. Voitko kuvitella, olen yrittänyt kasvattaa keltaista lupiinia yhteensä kahdeksan vuotta ja nyt viimein tänä vuonna minulla on yksilö, joka on a) sekä vaaleankeltainen että b) elossa. Mikäli biologien tutkimusaineistona olisi […]

Kasvimaan säästöniksit

Kasvimaan säästöniksit

Kasvimaa on taas pullollaan, vaikka kelit yrittävät viestiä, että kasvukausi on peruttu. Kummasti auttaa, kun kasvuolot ovat muutoin kohdallaan: vihdoinkin tomaateilla on tuo kasvihuone ja peruna kasvaa puolestaan riittävän syvässä kasvualustassa. Tomaatteja on myös tulossa runsas määrä, joten pihainvestoinneista huolimatta niiden kilohinta jäänee alle sataseen. Heh. Piha syö rahaa, vaikka kuinka yrittäisi väittää, että sinne kannetaan […]