Tammelan kaunotar on kukassa. Kauniissa kukassa, vaikka onkin vielä niin kovin pikkuinen kaunotar. Kaksivuotiaasta pikkusyreenistä voi vasta aavistaa, miten kaunislatvuksinen pallero meille on tulossa tuohon portaiden viereen jakamaan tilaa. Tähkäpäitä on tiedossa ehkä viikoksi vuodessa mutta muut ajat saadaan sitten nauttia pyöreästä söpöläisestä muutoin vain. Kesällä vihreän vehreänä pikkupuusta, talvella valosarjalla kaunistetusta tilanjakajasta.

Tulppaanien valtakaudesta on siirrytty laukkojen valtakauteen. Pihani kuningatar on laukka Allium hirtiflorum album, valkopalloinen kaunotar, joita löytyy täysi viidenkymmenen yksilön rivi meitä ja naapuria erottavan aidanalun vierestä.  Samalla, kun tulppaanit pudottelevat viimeisiä terälehtiään, nämä laukat ojentautuvat ylös ja avaavat kukintonsa näyttävästi esiin. Ne ovat kuin vieressä vaatimattomampina pullistelevat voikukkien hahtuvapallot mutta toisin kuin ne, nämä isommat […]

Kolmetoista. Niin monta ukkolaukkaa löytyy etupihan ukkolaukkamerestä tänä vuonna. Surkea esitys, varsinkin, kun ennen ukkolaukat ovat olleet uskollisen pysyviä kumppaneita. Viime vuonna paikalla näytti tältä: Ja nyt siis jäljellä on vaivaiset kolmetoista palleroa. Kolmetoista! Talvi kohteli kaltoin näitä sipulikukkien aatelistoa, joiden katoamisprosentti on aiemmin ollut viiden tietämillä. Nyt se on huimat yhdeksänkymmentä. Loistoa nousi korvaamaan autiotontilta nyysityt […]

Miltä alkukesä maistuu? Ruohosipuleilta, pilkistäviltä yrteiltä, uusilta perunoilta, raparperilta. Hyvältä. Yhdistin kaikki tuoreet asiat, lisäsin hieman etikkaista makua ja nautin salaatista, joka toi mieleen kesäkuun alun. Reseptiin lisäsin vaihtoehtoisia makuja, mikäli omasta puutarhasta ja kaapista ei satu löytymään kaikkia alkuperäisiä aineita. Uusien perunoiden ja katkaravun salaatti (4:lle) 600 g keitettyjä uusia perunoita (jäähtyneitä) 1 ohut […]

Näkeminen on jännä juttu. Siis ihan oikeasti, tosi jännä, sillä eihän silmä edes näe. Muistatko, kuinka lapsena pohdittiin sitä, näkevätkö kaikki samalla tavalla? Että entä jos minun sininen onkin sinun punainen ja sen vuoksi meillä on eri lempivärejä, vaikka oikeasti me tykätään samasta väristä, kaikki siitä punaisesta. Ja että näkeekö Väyrynen eri tavoin kuin se luokkakaveri, […]

”Missä mun kasvimaa on, mä haluan sen täyteen mansikoita”, on toitotettu meillä huhtikuun alusta asti. Silloin nimittäin lasten vanhan kasvimaan paikalle ilmestyi kasvihuone. En luvannut junioreille sitä mansikkamaaksi, sillä olen himoinnut tomaattihuoneesta kerrostaloasumisen loppumisesta saakka ja yhdeksän vuotta on pitkä aika odottaa jotain intohimoisesti. Hätäpäissäni lupasin, että lasten kasvimaa tulee etupihalle siihen, mihin aurinko paistaa miltei koko […]

Huomaatko kuvassa jotain erityistä?  Siinä on kaunis rivistö kesäpikkusydäntä, mutta en nyt tarkoita sitä. En tarkoita myöskään tuota taustalla hohtavaa alppiruusua, joka kukkii useamman hohtavanpunaisen kukkapallon voimin enkä toista viikkoa kukkivaa narsissi- ja tulppaanikuoroa. Tarkoitan nimittäin tuota trimmattua nurmialuetta. Jipii, joku on leikannut meillä nurmen! Ja millaista se olikaan leikata, kun oli ruohonleikkuri, jossa oli […]

Tälle puupäätarhurille käytännöllisten, sopivan hintaisten ja omaa silmää miellyttävien istutusastioiden löytäminen on ollut mahdotonta. Etsintätutka on ollut päällä kolme kesää mutta mitään varteenotettavaa ei ole löytynyt. Tottahan toki kaikki kolme edellä mainittua ominaisuutta ovat osuneet kohdalle useassakin eri yksilössä mutta ei vielä kertaakaan kaikki samassa. Siksi otin apuun kaksi erilaista tee-se-itse-metodia, jotta jaksan jatkaa etsintöjä […]

Lumihuppuinen malli, kuohuva putous, huima kasvaja, mallimaailman hongankolistaja. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja kaikki niistä kuvaavat alkukesän kaunokaista omalla, hellivällä tavallaan, kun puupäätarhuri ihailee jotain, mikä on ottanut kasvaakseen. Kärhöjä on kahdenlaisia: on niitä, jotka kukkivat alkukesästä ja niitä, jotka kukkivat loppukesästä. Alppikärhö ’albina plena’ kuuluu ensimmäiseen ryhmään. Se on tehnyt syksyllä kukkanuput valmiiksi […]

Koska jokaisessa kodissa tulee olla fonduepata, joka yleensä pölyttyy hyllyllä mutta jota voisi vallan hyvin käyttää kesäisten istujaisten napostelupatana, vinkkaan, miten meillä vietetään aikaa tuon punaisen punaisen padan äärellä. Koska fondueruoan kypsyttäminen on hidasta, aterioille valitaan paitsi padassa muhitettavia paloja myös syötävää, jota voi napostella odotellessa. Taustalle laitetaan Frank Sinatraa tai muuta rauhallista hissimusiikkia, jotka […]