Vihdoin kukkapenkkiini on ilmestynyt myös muunlaisia yksivuotisia unikkoja kuin vain tummanpuhuvia kaunokaisia. Nämä selvästikin ristipölyttyneet vaaleanpunaiset ripsureunaunikot ovat muhkeita kuin pionit. Epäilen, että niiden vanhemmat ovat vaaleanpunainen pioniunikko ja lähes musta tummaunikko. Joukkoon mahtuu myös pari yksinkertaista jälkeläistä, joiden tyvi on tumma ja muutoin kukan terälehdet ovat kauniin vaaleanpunaiset. Näissä kerrotuissa pioniunikkojen jälkeläisissä jo […]

Otsikolle on vain yksi oikea vastaus: mikä vaan, mutta nyt esitän erilaisen vastauksen. Nimittäin Palava rakkaus, pikkusydän -blogin Tiia_ pohti, mitä tehdä pihalla töröttävälle katokselle, joka on hieman… erikoinen. Tiian pohdinnan ja valokuvat tilanteessa löydät täältä. Innostuin käyttämään kesäpäiviäni suunnitteluun ja tein erilaisia ratkaisuita, joissa kaikissa katoksesta on tehty grillikatos Tiian alkuperäisen ajatuksen mukaisesti.  Kaikissa […]

Kaupan hyllystä saa liian usein vain kovia ja mauttomia hedelmiä – myös kesäaikaan. Niiden pitää antaa kypsyä kotona pöydällä tai kiireessä niiden kypsytystä voi edistää pannulla. Isyyspakkauksen Tommi vihjaisi, että valmistamani jälkiruoan ohjetta voisi tiedustella täältä, joten tässä tulee, olkaa hyvät! Karamellisointi on helppo toimenpide, tarvitaan vain pannu, kuumuutta ja sokeria. Halutessa hedelmien sekaan voi […]

Oloni on hieman irstas. Kävin nimittäin valmistelemassa jättikurpitsani, Tellervo-emännän ympäristöä sen hääyötä varten. Tai oikeastaan kyseessä ei ole mikään hääyö, sillä Tellervo kokee nuoren elämänsä täyttymyksen mitä luonnollisimmin, pörriäisten surratessa toimitustaan ympärillä. Edes sulhoa ei ole paikalla, vain parikymmentä ylöspäin kurottelevaa nuorukaista, auliina tarjoamaan siitepölyään välittäjänä toimiville pörriäisille.  Tai ehkä vien toimeni vielä pidemmälle: sidon […]

Harvensin porkkanamaan kasvustoa ja totesin, että nämä pikkuporkkanathan käyvät jo ruokapöytään! Satoa on toki tähänkin asti saatu salaattien ja yrttien muodossa, mutta nämä porkkanat aloittivat kyllä oman kasvimaan vihannestarjonnan tältä vuodelta. Hurraa ja lippu salkoon sen kunniaksi!  Viime viikon lopussa löysin kompostia kääntäessä yllätyksen: siellä kompostiin syksyllä joutuneet perunat olivat ehtineet kasvattaa uutta satoa tuuman […]

Kesän makeat melonit ovat mitä parasta syötävää lämpimällä kelillä. Tein niistä vaihtelun vuoksi melonisalaattia, jota voi tarjota niin makeana jälkiruokana kuin lisukkeena ruoan kanssa. Tässä pyöräytin melonisalaatin tuhdille rucolapedille, kaveriksi paistoin kuhaa ja keitin muutaman uuden sadon perunan.  Maut täydentävät toisiaan mitä parhaiten! Melonien jämäpaloista tein hunajaisen tuorekastikkeen, joka sopii vaikkapa kreikkalaisen jogurtin kaverina jälkkäriksi. […]

Miten joku on keksinyt nimetä kasvin Lollipopiksi? Vai onkohan se pitänyt erityisesti Chupa Chupsien mansikka-vaniljatikkarista, joka toistaa tämän liljan kuvia mutta on vähän ällömakea – vähän kuin tämä värililjakin? Sain näiden liljojen sipulit viime vuonna puutarhahullun porukan tapaamisessamme. En muista nähneeni niissä viime vuonna kukkia, mutta lajinimen perusteella tiesin mitä odottaa. Ja tadaa! Siinä ne […]

Sateinen keli on mielestäni paras aika kuvata kukkia. Lehdillä ja kukinnoissa helmeilevät pisarat heijastavat kauniisti ympäröivää valoa ja tuovat mielenkiintoa kasveihin. Ympäristön valo on pehmeää ja kasvien värit toistuvat elinvoimaisina ja runsaina. Yleensä myös rakenteiden materiaalit ovat kauniimpia vedestä tummaksi sävyttyneinä. Pisarat ovat rummuttaneet hiekat ja mullokset tasaisiksi, tehnyt työn puutarhurin puolesta. Sade toisaalta haittaa […]

Kukkapenkkiin on tänään auennut ainakin sata uutta tummaa unikkoa. Keväällä kylvin sinne mielestäni valkoisia, vaaleanpunaisia ja näitä tummia unikkoja, mutta vain tummat ovat yltäneet kukkaan asti. Ja niitä riittää! Laiskuuksissani en jaksanut kitkeä tuhansia alkuja vähemmäksi vaan ajattelin, että luonto hoitaa omansa. Ne, jotka kasvavat harvassa, ovat isoja, nyrkin kokoisen kukan aukaisseta unikkoja. Millä on […]

Bloggari pomppimassa vuonna 2005 – ennen lapsia ja ennen omaa pihaa. Sitä ei pitänyt tulla meille. Ei koskaan, koska se on iso ja ruma. Ja koska kaikilla naapureilla on sellainen (okei, ”kaikilla”, kuten silloin lapsenakin) ja meidän pojat voi ihan hyvin mennä heille hyppimään. Sitä paitsi jalat katkeavat ja kuka sitä jaksaa vahtia, että siellä […]