Ilta kolmekymmenasteisella parvekkeella

Meillä on puuhasteltu parvekkella. Instagramin seuraajat ovatkin jo ehtineet huomata, että tehty on, ja kaikenlaista on saatu myös aikaiseksi.

Viikko sitten keräsin viime vuotisen roinan pois ja puunasin lattian puhtaaksi. Samalla havaitsin, että sen pinta tarvitsisi uuden värikäsittelyn. Voi olla, että kunnostus jää ensi vuoteen, puuha kun on enemmän esteettinen haitta kuin välttämätön kunnostustoimenpide. Akuutimpiakin kohteita nimittäin löytyy tältä tontilta – ja monta.

Siivoustouhuissa ja pintoja käsitellessä alkoi vaivata puukaiteiden tumma väri. En ole ollut tumman puun kaveri koskaan ja nyt meidän puupaljous alkaa tuntua liian suurelta. Näyttäisivätköhän nuo kaiteet liian valkoisilta, jos ne raikastaisi maalilla? Vai olisiko talon kivijalan vaalea ruskea sopiva tähänkin tilaan?

Yläkuvassa näkyvät myös nyt viikonloppuna meille rantautuneet tuolit, joiden on tarkoitus rikkoa hieman tuota tumman ruskeaa kokonaisuutta. Pöydän alle olen etsiskellyt mattoa ja pari potentiaalista vaihtoehtoa on löytynyt, mutta maton (ja koko parvekkeen) värimaailma mietityttää vielä. Ehdotuksia?

Siskolta lainassa olevat kalusteet kunnostettiin viime viikolla: viime vuonna meidän liian suuri ruokaryhmä kannettiin naapuriin, josta se pääsi tilavammalle mökkiterassille hyötykäyttöön. Hionta ja öljyäminen veivät pari tuntia ja nyt puupinnat on suojattu muutamaksi vuodeksi. Osa säleistä jäi kumman laikukkaiksi, mutta uusintakäsittelyä en ajatellut tehdä. Katsotaan, saavatko parvekekalusteet olla meillä niin kauan, että pinnat pitää taas piristää uudella öljykerroksella.

Tuolien ostoreissulla hankin myös muutaman uuden istutusruukun. Ikean tusinaruukuista saa kätevästi altakasteluruukkuja: ainakin noihin meidän kokoihin sujahtaa Orthexin altakasteluruukun välipohja juuri sopivasti paikoilleen. Istutusastiat ovat vielä tyhjää täynnä, paitsi yksi, johon on tarkoitus pistää näkösuojaksi korallikanukkaa kasvamaan. Tänä iltana astia näytti nimittäin tältä:

Hieman on poikien piha-allas pienentynyt sitten viime polskutteluiden, edellisen polskuttelualtaan näet täältä, blogini ensimmäisestä postauksesta. Kuvaa ottaessa taisi olla aivan samanmoinen helle kuin nytkin! Juniorit olivat kuitenkin hyvin tohkeissaan siitä, että iltakylpyyn pääsi parvekkeelle. Toivottavasti eivät pety liian pahasti, kun tuo palju saa paitsi valkoisen kontaktimuovin pintaansa, myös multasatsin sisäänsä.

Muiden istutusastioiden sisältö on vielä melko mietinnässä. Enää parveketta ei tarvita tomaattikasvatuksiin, mutta pitäisikö parvekkeelle laittaa kuitenkin jotain syötävää kasvamaan? Keittiöstä kun on niin kätevä puikahtaa vieressä olevaan tilaan, varsinainen keittiötarha sijaitsee kipaisumatkan päässä alapihan perällä.

Parvekenautintoa on lisännyt myös se, että niin aamupalat kuin iltapalatkin on nautittu ulkosalla. Aamuaurinko lämmittää ihanasti ruokapaikan vaikka ilma olisi muutoin vielä kolea yön jäljiltä. Iltapalalla helteinen paahde muuttui mukavaksi varjoksi ilta-auringon jäätyä ukkospilvien taakse. Yhdessä kuunneltiin, tuleeko ukkonen kohti vai kiertääkö se harjut ja vedet toiselta puolelta. Samalla laskettiin, kuinka monta kertaa käki kukkuu ja pohdittiin, minkä suunnan metsässä se mahtaakaan tehdä munintakonnuuksiaan.