Projektina kasvimaa kesäkuntoon 2013
Hyvä yleisö, saisinko pientä rumpujen pärinää! Meillä on kasvimaa jossa kasava jotain muutakin kuin rikkaruohoja!!
Vuoden 2013 uutuutena esittelen sen kasvatuslaatikot, jotka sain ruuvailtua kasaan viime viikolla. Ajattelin kylvää vielä tänä iltana niihin pientä kylmyyttä kestävät siemenet ja sipulien istukkaat, sillä kohopenkkien multa on viime aikojen kelien myötä hyvin lämmennyttä ja valmis luovuttamaan ravinteet kesän aikana kasvaville taimille.
Yksi kasvulavoista on saanut siemeniä pintaansa hullun lämmöntuotantokokeiluni saattelemana jo huhtikuun alussa, mutta kiireinen puutarhuri ei ole ehtinyt puuttumaan koko kasvattelupuuhaan sen koommin, vaikka kelien puolesta viime viikonloppu olisi ollut erinomainen hetki käydä kylvöpuuhissa. Tavoitteena on kuitenkin yhtä rehevä kasvu kuin viime kesänä, mistä ikuistin seuraavan todistusaineiston kymmenisen kuukautta sitten:
Kiitokset viimevuotisesta sadon runsaudesta kuuluivat mitä ilmeisimmin muutamalle peräkärrylliselle uutta, ravinteikasta multaa paikalliselta mullantuottajalta (= kaatopaikalta) sekä yhdelle peräkärrylliselle pollen parasta. Erityisen hyvin satoa tuottivat kesäkurpitsat ja peruna.
Meillä ei juurikaan säilötä satoa, joten tänäkin vuonna keskitytään kesänautinnon maksimoimiseen oman palstan tuotteilla. Toiveissa on, että elo- ja syyskuussa kaupassa tarvitsee käydä vain, jos haluaa saada ruokapöytään eläinkunnan tuotteita. Mansikat, mustikat, vatut ja raparperit ovat varma nakki monivuotisina kasveina, mutta muut laitetaan kasvamaan siemenestä näillä nurkin – elleivät ole jo olleet esikasvatuksesssa sisätilojen lämpimässä.
Olen valinnut pääosin hyviksi havaittuja kasveja kasvimaalle: erilaisia salaatteja, punajuuria, porkkanoita, kesäkurpitsaa, herneitä, sipulia, valkosipulia, perunoita ja yrttejä yli oman tarpeen.
Tilaa on ruhtinaallisesti, kaksi parisängyn kokoista koholaatikkoa ja lisäksi yksi niitä reilusti suurempi laatikko. Uskallan käyttää kuvailevana sanana tuota mahtipontista ruhtinallisuutta, sillä en usko, että yksi perhe ja heidän vieraansa pystyvät syömään satoa tuoreeltaan tuota enempää.
Osan siemenistä aion laittaa laatikkojen multiin saman tien mutta osa vaatii vielä odottelua, jotta ne menestyvät täällä pohjoisen karuissa olosuhteissa. Ja basilikoita pohdin vieläkin, uskallanko laittaa niitä tuonne avomaalle lainkaan vai istutanko kuitenkin kaikki parvekkeemme eteläseinustan lämpöön – sitten joskus juhannuksen alla.
Silmänilo (siis jos unohdetaan se, että kasvimaa on vielä työmaa-asteella) on meidän kasvimaalla yhtä tärkeä kuin satokin, joten kauneusarvoja tulee varmasti edustamaan samettikukat yhdessä viehkeiden palmukaalien kanssa.
