Fenkolinen punajuurikeitto

blogi52_keitto_290.jpgSain tätä makunystyröitä hivelevää punajuurikeittoa ensimmäisen kerran juhlien alkukeittona. Se ponkaisi saman tien suosikkiruokieni kärkikastiin ja on pysytellyt siellä helppoutensa – ja makunsa vuoksi. Keitto onnistuu aina, vaikka sen raaka-aineita ja valmistustapoja varioisikin. Milloin laitan sekaan kermaa, milloin kuohuviiniä, ja olenpa valmistanut sen myös kaupasta saatavasta valmissosestakin. Unohtamatta sitä, että päälle voi vallan mainiosti lisätä paistettuja pekonikuutioita!

Simppeliä herkkua!

blogi52_punajuuret_291.jpg

Punajuuri-Fenkolikeitto

  • 1 kg punajuuria ja fenkolia, esim. 700 g punajuurta ja 300 g fenkolia
  • 1 keskikokoinen sipuli
  • 3 valkosipulin kynttä
  • n. 8 dl vettä
  • 1 kasvisliemikuutio TAI 2 tl yrttisuolaa
  • 1 rkl meiramia
  • 200 g vuohenjuustoa TAI 100 g vuohenjuustoa ja 100 g tuorejuustoa
  • hieman (1 ml) valkopippuria
  • 1 dl kuohukermaa TAI kuohuviiniä TAI kivennäisvettä

Valmistus

blogi52_valmistuskombo_4kuvaa.jpg

  1. Kuori ja lohko punajuuret koosta riippuen puoliksi tai neljään osaan. Siivuta lohkot parin millin paksuiksi siivuiksi. Pieni myös fenkoli ja sipuli. Kuori valkosipulinkynnet.
  2. Laita kasvikset kattilaan ja kaada päälle vettä niin, että päällimmäiset siivut jäävät ilman vettä; kasvisten pehmetessä kaikki kasvikset painuvat veden pinnan alle (voit avittaa tätä painelemalla kasviksia). Lisää liemikuutio tai yrttisuola ja meirami. Keitä kasvikset kypsiksi, noin 20 minuuttia.
  3. Kaada kattilasta muutama desi nestettä erilliseen kippoon. Soseuta kasvikset sauvasekoittimella sileäksi.
  4. Lisää juustot kuuman sosekeiton sekaan. Lisää myös pippuri. Anna sulaa pari minuuttia ja sekoita tasaiseksi sauvasekottimella. Tarkista keiton suolaisuus ja lisää suolaa tarvittaessa.
  5. Lisää kerma ja sekoita tasaiseksi; halutessasi voit jättää keittoon raitoja koristelun vuoksi. Kerman voi myös jättää pois, keitto on herkullista ilman sitäkin.
  6. Lisää lopuksi sekaan talteen ottamaasi keitinvettä, mikäli haluat keitosta löysempää.
  7. Koska keiton maku on makea ja lempeän pehmeä ja siinä tuntuu vuohenjuuston aromi,  kannattaa lisänä tarjota hapokasta kivennäisvettä ja rapeaksi paistettua vaaleaa leipää.

blogi52_keitto_288.jpg

Koti Ruoka ja juoma

Kahdeksan vyöhykkeen terapiaa

Talven ja kesän erot ovat suuret Suomen eri osissa, ja silti puutarhahulluja onnistuneine puutarhaluomuksineen löytyy joka puolelta. Maamme on jaettu kahdeksaan eri kasvuvyöhykkeeseen, joista ykkönen sijaitsee eteläisellä merenrannikolla ja kahdeksikko Suomi-neidon pään korkeudella. Yksi sinnikkäimmistä hulluuden ja sen tuottaman nautinnon esimerkeistä on mielestäni tämä Suomen pohjoisen perukoilta löytyvä upea puutarha. Kun ensi kerran näin tuon puutarhan, selasin nettisivuja silmät hämmästyksestä soikeana! Ykkösen sijaan tämän puutarhan kasvuvyöhyke löytyy nimittäin sieltä viimeiseltä vyöhykkeeltä, jonka haasteena voi olla mm. heinäkuussa tuprahteleva lumisade.

rusokirsikka.jpg

Rusokirsikka, suomalainentaimi.fi

Jos asuisin Etelä-Suomessa, kasvuvyöhykkeellä Ia tai Ib, pihassani kasvaisi varmasti neljä ihailemaani puuta: kultasade, ruusuorapihlaja, rusokirsikka ja magnolia. Kaikki kukkivat upeasti, kukin omalla huikaisevalla tavallaan. Viidentenä voisin kokeilla kukkimatonta samettisumakkia, jossa on ah niin mukavan näköinen lehdistö. Meillä täällä III-vyöhykkeellä en tohdi kokeilla näistä kuin korkeintaan rusokirsikkaa, joka saattaisi kaunistuttaa vaaleanpunan rusollaan meitä – ellei sitten paleltuisi. Tosin joku väitti, että kultasadettakin voisi kokeilla näillä leveyksillä, mutta en oikein usko tuollaisia suuripuheisia joulupukkeja. Mutta kokeilen taatusti, kun näen puun jonkun lähistöllä asuvan pihassa!

Suuri osa monivuotisista ruohovartisista kasveista ja sipulikukista menestyy koko maassa, sillä talven kylmyys ei palelluta niiden juurakkoja. Lähinnä kasvien himoitsemisen esteeksi tulee se, ehtivätkö ne kukkia tai tuottaa satoa ennen kasvukauden loppumista. Mutta jos puuvartisesta kasvista jää jotain lumipeitteen yläpuolelle, sen menestyminen on paljon epävarmempaa kuin ruohovartisten kukkien tai yrttien. Esimerkiksi basilika saattaa saada kylmävaurioita jo kahdeksassa asteessa! Muista siis suojata keinovalokasvatetut kaupan ostoyrtit myös pakkaskeleillä, ettet saa mustaa höttöä vihreyden sijaan.

Puutarhan upeudelle pohjoinen sijainti ei ole este. Se on haaste, mutta mukava sellainen. Tästä pääset listaan, johon bloggarit ovat tehneet linkkejä omista haastevastauksistaan. Blogit on listattu kasvuvyöhykkeittensä mukaan, joten ei muuta kuin katsomaan, mitä sinun vyöhykkeelläsi tapahtuu!

puutarhablogit_kasvuvyohykkeittain.png

 

Hyvinvointi Sisustus Mieli DIY