Kesätempo 2014
Kummelikopplanin kannustamana uppoudutaan nyt Kesätempoon:
Päivän suunnitelma: Päivän suunnitelma oli lähteä Helsinkiin tekemään viimeiset hankinnat reissua varten, mutta koska vetelyys ja saamattomuus (ja kolme tunnin päiväunet), päätimmekin suunnata läheiselle rannalle.
Lounaani tulee koostumaan: Koska koko viikonlopun ajan olemme panostaneet ruokaan, ja kaupassa ei kukaan ollut käynyt täydentämässä varastoja, koostui lounaamme tänään pikana pyöräyteystä lihapulla kastikkeesta, nuudeleista ja keitetyistä kasviksista. On muuten aika normaali lounas minulle ja neidille perjantaisin, kun vietämme yhteistä vapaa päiväämme. Ja kun lihapullia tekee täsmäannoksen puolikkaasta jauhelihapaketista, ei aikaakaan sen valmistamiseen kulu kuin puoli tuntia.
Viime yönä näin unta: Olimme neidin kanssa matkalla juna-asemalle, kävellen ja rattailla, mutta emme koskaan päässeet perille, sillä aina kun käänsin selkäni, joku oli vienyt kärryt ja neidin jonnekin. Hain häntä rattaineen bussipysäkiltä, roskiksesta!, kaupasta ja kaikki alta. Aina hänet löysin, mutta kun silmiäni räpsäytin oli hän taas kadonnut. Olisikohan pientä jännitystä tulevasta matkasta ilmassa? Karmivaa kuitenkin, oli mikä tahansa aiheuttajana.
Eilen tapahtui seuraavaa: Söimme iltapalamme suoraan metsästä. Mustikat ovat juuri nyt parhaimmillaan!
Päivän asu: Yöpaita pitkälle iltapäivään, kotoa pois usklatautuessa punainen maksimekko ja varvastossut
Lempparibiisini juuri nyt: Vadelmavene. Soinut päässäni loman alkamisesta lähtien.
Tänä kesänä olen oppinut jotain uutta: Olen oppinut nauttimaan hetkistä, kuten eilinen mustikkaretki; tulee pirtymään mieleni ikuisesti, kuinka ihmeellistä se neiti S:stä olikaan. Muutenkin pitäisi muuten osata ottaa mallia tuosta puolitoistavuotiaan suhtautumistavasta asioihin; mikään ei ole itsestään selvyys.
Seuraavat pippalot joihin olen menossa: PIppalot? Lasketaanko Ti-Ti Nalle bileet olohuoneessa?
Juuri nyt minua ärsyttää: Auto, joka pilasi tämän viikonlomasuunnitelmamme ja odottaa nyt varaosiaan. Toisaalta, tämä juuri hyvä näinkin <3
Toisaalta haluan suositella: Kukkien keräämistä. Itse tein sen eilen ja voin sanoa, että pystyin mielessäni palaamaan 20 vuotta taaksepäin ja palaamaan siihen tunteeseen, joka pikkutyttönä oli ojan pintareita pomppiessa ja kukkia kerätessä. Se oli ihanaa (ja silloin en vielä edes pelännyt punkkeja)!
Itse haluaisin kovin kuulla seuraavien ihanien naisten kesähöpinöitä: Rosanna, Hertta, ja Phocahispida